Helsingin yliopiston lukuvuoden avajaisissa maanantaina puhunut Jukka Kola haluaa lisätä korkeakoulutettujen määrää ja kehittää korkeakoulutuksen laatua.
– Tavoitteena tulee olla, että vähintään puolet nuorista aikuisista suorittaa korkeakoulututkinnon vuoteen 2030 mennessä, hän sanoi.
Lähivuosikymmenien aikana työelämän ja yhteiskunnan muutokset ovat nopeita ja mittavia, monet perinteiset työt häviävät ja tutkintojen sijasta korostuu entistä enemmän osaaminen. Korkealaatuinen tutkimus ja siihen perustuva opetus tarjoavat Kolan mukaan hyvät eväät tulevaisuuden muutoksiin.
– Oleellista on rakentaa sellaista asiantuntemusta ja osaamista, joiden avulla voi myöhemminkin omaksua ja luoda uusia asioita. Valmiudet elinikäiseen oppimiseen ovat entistäkin tärkeämpiä, hän sanoi.
Kolan mukaan korkeakoulutettujen määrän lisäämisen ohella vähintään yhtä tärkeää on opiskelijavalintojen ja koulutuksen laadun parantaminen sekä sisältöjen ja opetus- ja oppimismuotojen uudistaminen.
– Opiskelijavalintojen kehittäminen ja sujuvamman tien takaaminen toiselta asteelta korkeakouluun on tarpeen. Pelkkään ylioppilastutkintotodistukseen perustuvalla valinnalla ei välttämättä taata motivoituneita ja haluamalleen alalle suuntaavia opiskelijoita, joten valintojen kehitystyötä on vielä jatkettava, toteaa Kola.
Korkeakoulujen työnjako selvemmäksi
Kolan mukaan yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yritysten sekä myös lukioiden ja ammattikoulujen tiiviimpi alueellinen yhteistyö toisi suurta kansallistakin hyötyä ja hyvinvointia. Työnjako alueellisesti on yhtä tärkeää kuin kansallisen tason profiloituminenkin.
– Rahoitustilanteesta riippumatta, mutta etenkin nykyisessä rajallisten resurssien tilanteessa korkeakoulujen on erikoistuttava nykyistä selkeämmin. Se tarkoittaa selvempää työnjakoa yliopistojen ja korkeakoulujen kesken, sanoi Kola.
Myös kansainvälistä rahoitusta on haettava menestyksekkäämmin, mikä vaatii tutkimuksen vahvuusaloihin keskittymistä. Hänen mukaansa laadukas ja vaikuttava tutkimus on edellytys kansainvälisen tutkimusrahoituksen hakemiseen ja saamiseen, eikä sitä synny sirpaloiduilla resursseilla.
– Keskinäinen kisa rajatuista kansallisista resursseista ei kasvata kakkua. Sen sijaan koko suomalainen yliopistokenttä hyötyy yksittäisen yliopiston saamasta kansainvälisestä rahoituksesta, muistuttaa Kola.
Helsingin yliopisto hakee strategiansa mukaisesti rahoitusta myös kansainvälisiltä säätiöiltä tavoitteenaan pitkäaikaiset ja merkittävät panostukset tutkimukseen. Niiden avulla tutkimuksesta saadaan entistä laadukkaampaa ja kilpailukykyisempää.
