Lintujen kevätmuutossa koiraat saapuvat ennen naaraita vallatakseen parhaat pesimäpaikat, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan syksyisin useiden varpuslintulajien nuoret naaraat muuttavat ennen koiraita.
Esimerkiksi peippokoiraat saapuvat keväällä noin viikkoa naaraita aikaisemmin, mutta syksyllä nuoret koiraat lähtevät muutolle keskimäärin viisi päivää naaraita myöhemmin.
– Keväällä koiraiden kannattaa saapua aikaisin muun muassa hankkiakseen itselleen mahdollisimman hyvän reviirin. Koiraslinnut ovat myös keskimäärin suurempia kuin naaraat, joten ne kestävät kylmiä olosuhteita paremmin, kertoo akatemiatutkija Aleksi Lehikoinen Luonnontieteellisestä keskusmuseosta Luomuksesta, joka on osa Helsingin yliopistoa.
Tutkittaessa 14 varpuslintulajia havaittiin, että vain samana vuonna syntyneet nuoret naaraat muuttivat ennen koiraita. Sen sijaan vanhemmilla linnuilla havaittiin harvoin eroa sukupuolten välisessä muuton ajoituksessa.
Ikäluokkien välinen ero viittaa tutkijoiden mukaan siihen, että nuoret koiraat viivyttävät syysmuuttoaan voidakseen etsiä sopivan pesimäpaikan tulevaa kevättä silmällä pitäen. Sen sijaan vanhat koiraat tuntevat alueen jo entuudestaan.
Koiraat ovat paikkauskollisempia kuin naaraat, joten ne todennäköisemmin palaavat pesimään synnyinseudulleen.
Hippiäisen ja talitiaisen vanhat naaraat muuttivat ennen vanhoja koiraita. Tutkijoiden mukaan naaraat panostavat pesintään usein enemmän kuin koiraat, jonka takia niillä saattaa kulua enemmän aikaa pesinnän jälkeiselle syysmuutolle valmistautumiseen.
Erot muuton ajoituksessa olivat yhteydessä myös lajin koiraiden ja naaraiden väliseen kokoeroon.
– Mitä suurempi koiraan koko oli suhteessa naaraan kokoon, sitä myöhemmin se myös muutti suhteessa naaraaseen. Ruumiin kokoero vaikuttaa siihen, miten paljon suurikokoisemmat koiraat kestävät kylmää suhteessa pienikokoin naaraisiin, kertoo Helsingin yliopistossa pro gradu-työnään lintujen syysmuuttoa tutkinut Jarkko Santaharju.
Tutkimuksessa käytettiin Lounais-Suomessa sijaitsevien Hangon ja Lågskärin lintuasemien rengastustietoja yhteensä noin 200 000 lintuyksilöstä. Tutkimus on julkaistu Ornis Fennica -tiedelehden verkkosivuilla.
