Liikenneministeriön valmistelussa olevassa liikennekaaressa on Helsingin seudun liikenteen mielestä sivuutettu suurten kaupunkien joukkoliikennejärjestelmän hyödyt ja tulokset. Sen sijaan viranomaisen järjestämä liikenne esitetään pääsääntöisesti markkinaehtoista liikennettä täydentäväksi ratkaisuksi.
– Perusteluissa on väheksytty viranomaisen järjestämän liikenteen merkitystä, yliarvioitu sääntelystä aiheutuvaa hallinnollista taakkaa ja aliarvioitu sääntelyn purkamisen haittoja ja riskejä, HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi arvioi tiedotteessaan.
Hänen mielestään esityksestä henkii ministeriön epäluottamus toimivaltaisten viranomaisten kykyyn toimia yhteiskunnan asettamien tavoitteiden mukaisesti ja käyttää harkintavaltaa tarkoituksenmukaisesti.
– Periaate, jossa markkinaehtoinen liikenne menisi aina viranomaisen järjestämän liikenteen edelle, on EU-lain vastainen ja tämä on lakiesityksessä korjattava, Rihtniemi vaatii.
Jos liikennekaari toteutuisi ehdotetun kaltaisena, viranomaisliikenteen ja markkinaehtoisen liikenteen välille syntyisi HSL:n mukaan oikeudellisesti epävarma tilanne, jossa olisi vaikea tietää, milloin markkinaehtoinen liikenne rikkoo viranomaisen oikeuksia. Ratkaisuja haettaisiin tuomioistuimista, ja kustannukset maksaisivat asiakkaat.
Suurille kaupunkiseuduille liikennekaari tarkoittaisi HSL:n mielestä pahimmillaan merkittävää lipputulojen laskua ja kuntien tuen kasvua.
– Raideliikenteen ja siihen tehtyjen investointien merkitys rapautuisi, koska kuka tahansa voisi perustaa esimerkiksi uuden länsimetron tai kehäradan rinnalle kilpailevaa bussiliikennettä, HSL:n tiedotteessa todetaan.
Liikennekaari heikentäisi HSL:n mukaan myös liikennejärjestelmän ja maankäytön kehittämistä sekä vaikeuttaisi liikenteen haittojen hillintää kaupunkiseuduilla. Perusteena haittojen sivuuttamiselle on HSL:n mukaan perustelematon väite, että markkinaehtoinen liikenne sekä uudet palvelut vähentävät merkittävästi yksityisautoilua.
– Toistaiseksi ei ole nähtävissä, että digitaalisella jakamistaloudella olisi merkittäviä positiivisia vaikutuksia kaupunkiliikenteeseen. Esimerkiksi San Franciscossa suurin osa Uberin käyttäjistä on siirtynyt palveluun joukkoliikenteestä, millä on kielteiset vaikutukset ruuhkautumiseen, ympäristöön ja päästöihin. On toivottavaa, että suomalainen lakivalmistelu perustuu faktoihin eikä vain toiveisiin, Rihtniemi huomauttaa.
