– Muutos tarkoittaisi myös kiistanalaisen ruuhkamaksujärjestelmän käyttöön ottamista, toteaa Helsingin seudun kauppakamari.
Kaupunkibulevardien vaikutuksista tehdyissä selvityksissä ja arvioissa oletetaan, että Helsingissä on käytössä ruuhkamaksujärjestelmä. Ruuhkamaksuista ei ole tehty päätöstä, ja niitä vastustavat niin elinkeinoelämä kuin osa Helsingin seudun kunnistakin.
– Metropolialueen kuntien ei ole syytä ryhtyä kehittämään oma-aloitteisesti alueellisia taloudellisia rasitteita seudun asukkaiden ja yritysten haitaksi. Eikä Helsingin yleiskaavapäätöstä pidä perustaa kiistanalaisen ruuhkamaksujärjestelmän varaan, sanoo Helsingin seudun kauppakamarin maankäyttö- ja liikenneasioiden päällikkö Tiina Pasuri.
Hänen mukaansa sisääntuloväylien muuttaminen bulevardeiksi pienentää välityskykyä noin puolella, kun ajonopeudet alenevat. Se viivästyttää niin henkilö- kuin tavaraliikennettäkin ja hankaloittaa Helsingin keskusta-alueelle saapumista.
Helsingin seudun kauppakamarin liikennevaliokunnan puheenjohtaja Heikki Kovasen mukaan yhdyskuntarakenteen tiivistäminen sisääntuloväylien varrella on kannatettavaa, mutta mahdollinen bulevardisointi on toteutettava eritasoliittymät säilyttäen.
– Vaikka koko alueen väestönkasvun aiheuttama liikkumisen tarve saataisiin ohjattua joukkoliikenteeseen, liikenne lisääntyy silti. Pääväylien välityskyky pitääkin säilyttää vähintään nykytasolla, mikä edellyttää nykyisten eritasoliittymien säilyttämistä, toteaa Kovanen.
Kaupunkibulevardien vaikutukset ovat herättäneet huolta Helsingin ympäryskunnissa. Myöskään Liikennevirasto eikä Uudenmaan ELY-keskus katso hyvällä kaikkien sisääntuloväylien muuttamista kaupunkibulevardeiksi.
Lue myös: HSL: Tiemaksut varmistaisivat kestävän kasvun Helsingin seudulla
