Vain neljännes kannattaa julkisten menojen lisäystä. Seitsemän prosenttia kertoi spontaanisti, ettei kumpikaan esitetyistä vaihtoehdoista kelpaa. Kuusi prosenttia myönsi, ettei osaa sanoa, kumpi olisi parempi vaihtoehto.
Puolueista erottuu selvästi vasemmistoliitto, jonka kannattajista puolet puoltaa julkisten menojen lisäystä. Vihreissä heitä on 45 prosenttia.
Toista ääripäätä puolueista edustaa keskusta, jonka kannattajista vain seitsemän prosenttia lisäisi menoja velkarahalla. Myös kokoomuksessa ja perussuomalaisissa tämä osuus on vain kymmenkunta prosenttia.
Velkarahasta ja julkisten menojen leikkauksista kysyttiin näin: ”Miten julkisen vallan pitäisi suunnata talouspolitiikkaa, jotta Suomen talous vahvistuisi?”
Valmiita toiminta- ja vastausvaihtoehtoja annettiin kaksi. Ensimmäisen mukaan ennemmin tulisi lisätä julkisia menoja tarvittaessa velkarahalla. Toisen mukaan ennemmin tulisi leikata julkisia menoja, jotta Suomen velkaantuminen saadaan pysähtymään.
Elintason nousuun kyselyn mukaan uskoo kansasta vain neljännes. Noin puolet uskoo elintason pysyvän kutakuinkin ennallaan.
Kokoomuksen kannattajissa elintason nousuun uskovia on tuntuvasti enemmän (48 %) kuin vasemmistoliitossa (7 %). Perussuomalaisiltakaan optimismia ei paljon löydy (13 %), kun taas keskustan, demarien ja vihreiden joukossa 25–30 prosenttia näkee elintason vielä kasvavan.
Kantar TNS selvitti HS:n toimeksiannosta suomalaisten käsityksiä taloudesta. Aineisto kerättiin tietokoneavusteisin puhelinhaastatteluin 21.–31.8. Haastattelujen kokonaismäärä on 1 004. Joukko edustaa 15–79-vuotiasta Manner-Suomen väestöä. Virhemarginaali on noin kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
