Suomussalmen Hossasta tulossa kansallispuisto

Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) esittää itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden 2017 kansallispuistoa Suomussalmen Hossaan ja Moilasenvaaralle sekä Kuusamon Julman-Ölkyn alueelle.

  • LKS 20160114 Kuusamon Julma-Ölkyn alue - Itsenäisyyden juhlavuoden kansallispuisto perustetaan Suomussalmen Hossan ja Kuusamon Julma-Ölkyn alueelle. HANDOUT LEHTIKUVA Mari Limnell Metsähallitus

    Julma-Ölkky.

    ()

Kansallispuiston perustaminen on yksi hallituksen kärkihanke. Pääkaupunkiseudulle Porkkalaan puolestaan perustetaan luonnonsuojelualue.

Kimmo Tiilikaisen mukaan juhlavuoden kansallispuiston tärkein valintaperuste oli, että alue tai puiston sijaintipaikka on ollut merkittävä Suomen itsenäistymisprosessin ja itsenäisyyden säilyttämisen näkökulmasta.

Valintaan vaikutti myös paikallinen yksimielisyys kansallispuiston perustamisesta ja laaja sitoutuminen puiston luonnonsuojelutavoitteisiin ja sen myötä luonnon käytön rajoittamiseen. Yksi valintaperuste oli myös se, että kansallispuisto edistää alueen ennestään runsasta virkistys- ja retkeilykäyttöä ja siihen perustuvaa yritystoimintaa, millä on suuri merkitys alueen taloudelle ja työllisyydelle.

Suunnitellun kansallispuiston pinta-ala on noin 11 000 hehtaaria. Valtio omistaa alueet, ja ne kuuluvat Natura 2000 -ohjelmaan. Kansallispuiston ydin on noin 9 000 hehtaarin laajuinen Hossan retkeilyalue, joka on myös osa Kalevalapuistoa sekä Fennoskandian vihreää vyöhykettä.

Hossan aluetta kirjovat niin kalevalaiset harjukankaat hongikkoineen kuin myös kirkasvetiset pikkujoet ja järvet, suppalammet ja suopainanteet. Luonnon yleisilme on karu ja valoisa. Moilasenvaara puolestaan on täydellinen vastakohta Hossalle. Se on hämyisten aarnimetsien aluetta, jolle maassa makaavat liekopuut ja runsas kääpälajisto antavat erityisen luonnonsuojeluarvon.

Julma-Ölkyn kanjonijärvi on visuaalisesti vaikuttavin yksittäinen luonnon monumentti. Pystysuoraan kallioseinämään ammoisina aikoina raapustetut ihmis- ja eläinhahmoja kuvaavat Värikalliot ovat puolestaan vaikuttava dokumentti ihmisen ja luonnon pitkäaikaisesta yhteiselosta alueella.

Ympäristöministeriö ryhtyy valmistelemaan lakiesitystä Hossan kansallispuistosta vielä tänä keväänä. Tässä yhteydessä selvitetään ja päätetään muun muassa kansallispuiston lopullisesta nimestä ja rajauksesta.

Porkkala saa suojelustatuksen

Porkkalan valtion omistamille alueille perustetaan luonnonsuojelualue valtioneuvoston asetuksella. Se käsittäisi Kirkkonummen ja Inkoon saaristojen Natura-alueiden maa- ja vesialueiden lisäksi myös avomeren yleisten vesien matalikoita, joilla on runsaita sinisimpukka- ja punaleväesiintymiä.

Alueen opastusta ja muuta palveluvarustusta parannetaan valtion alueilla. Lisäksi laaditaan eri yhteistyötahojen kanssa selvitys Kirkkonummen, Siuntion ja Inkoon rannikko-, saaristo- ja merialueiden suojelusta ja kehittämisestä eri tavoitteiden yhteensovittamiseksi sekä virkistyspalvelujen tuottamiseen liittyvän yhteistyön järjestämiseksi.

Itsenäisyyden juhlavuoden kansallispuistohankkeelle on varattu kolme miljoonaa euroa, josta arviolta noin 2,5 miljoonaa käytetään Hossan kansallispuiston saattamiseen juhlakuntoon kesän 2017 avajaisiin mennessä.

Kansallispuistohankkeelle varatusta määrärahasta arviolta noin 0,5 miljoonaa kohdennetaan Porkkalassa suunniteltuihin toimiin. Rahojen kohdentaminen tarkentuu jatkosuunnittelussa.

- Suomen 100-vuotisjuhlien kunniaksi Suomen kansallispuistoverkostoomme lisätään upea Hossan alue, joka kunnioittaa suomussalmelaisten työtä Suomen itsenäistymisen ja sen säilyttämisen hyväksi, Kimmo Tiilikainen sanoo.

Faktoja Hossasta:

• Hossan vahva erityspiirre on sen maisemahistoriassa. Alueella on asuttu ja metsästetty jo kivikauden ajalla, ja alueella on merkkejä ihmisen toiminnasta tuhansien vuosien takaa. Hossassa on mm. 4000 vuotta vanha kalliomaalaus Värikallio. Kansallispuistoon liitettävän Julma-Ölkyn lähellä puolestaan on kalliomaalaus, joka on Suomen pohjoisin.

• Valtakunnallisesti Hossa on merkittävä luonnonmetsien alue, jonka puusto on mäntyvaltaista ja karua, ja jossa kasvaa lukuisia uhanalaisia kääpälajeja.

• Hossa perustettiin valtion retkeilyalueeksi vuonna 1979. Suunniteltu kansallispuisto koostuu vanhasta retkeilyalueesta, Hossan Natura-alueesta, joka pitää sisällään Julma-Ölkyn, sekä Moilasenvaaran Natura-alueesta. Näiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 11 000 ha. Kansallispuiston rajat ja lopullinen koko tarkentuvat myöhemmin.

• Vuonna 2014 Hossaan tehtiin 51 700 käyntiä. Enemmistö kävijöistä vierailee myös Hossan luontokeskuksessa.

• Julma-Ölkyn kanjonijärvellä käy kesäisin noin 6000 risteilyasiakasta.

• Alueelle matkailun paikallistaloudelliset vaikutukset 2014: 2,3 miljoonaa euroa paikallistalouteen, laskennallinen kokonaistyöllisyysvaikutus 26 htv.

• Hossan talven ovat löytäneet erityisesti ranskalaiset matkailijat.

Arvoisa kommentoija, kunnioitathan hyviä tapoja. Terävä kritiikki on sallittua. Henkilökohtaiset tai kansanryhmien solvaukset ja ihmisarvon loukkaukset poistamme. Voimasanojen käyttöä tai alatyyliä kohtaan meillä on nollatoleranssi. Emme voi myöskään julkaista ulkopuolisia linkkejä. Pysy asiassa.