Tämä olisi Suomen tehtävä Naton ja Venäjän sodassa – "tarvitaan pelote"

Suomen on muodostettava selvä kanta Baltian puolustamiseen, sanovat Stefan Forss ja Pekka Holopainen.

  • LKS 20160227 - Suomen Hornet-hävittäjät lähtövalmiina Arctic Challenge  lentotoimintaharjoituksessa Rovaniemellä 27. toukokuuta 2015. Harjoituksessa on mukana yli sata lentokonetta. Järjestäjämaiden Suomen, Ruotsin ja Norjan lisäksi harjoitukseen osallistuvat Hollanti, Britannia, Ranska, Saksa, Sveitsi, Yhdysvallat ja Nato. LEHTIKUVA / KAISA SIREN

    Suomen Hornet-hävittäjiä kansainvälisessä Arctic Challenge -lentotoimintaharjoituksessa Rovaniemellä.

    ()

”Venäjän kiihdytettyä sotaansa Ukrainassa kesällä 2014 Yhdysvaltain presidentti Barack Obama antoi Tallinnassa Baltian maille ja Puolalle ehdottomat turvatakuut. Pelissä on itse asiassa puolustusliiton uskottavuus, jota Venäjä yrittää parhaansa mukaan horjuttaa”, Stefan Forss ja Pekka Holopainen kirjoittavat Helsingin Sanomien vieraskynä-kirjoituksessaan.

Forss on entinen Maanpuolustuskorkeakoulun dosentti ja Holopainen entinen Maanpuolustuskorkeakoulun Strategian laitoksen johtaja.

Heidän mukaansa Suomen on muodostettava selvä kanta Baltian maiden puolustukseen.

”Kun lännen yritys sitouttaa Venäjä yhteistyövaraiseen turvallisuuteen kylmän sodan päätyttyä on epäonnistunut, tarvitaan pelotetta. Sen tehtävänä on estää vastustajaa painostamasta kohdemaitaan”, kirjoittajat toteavat.

Holopainen ja Forss muistuttavat, ettei Baltian maiden puolustaminen ole helppoa. Uskottava pelote edellyttää heidän mukaansa konkreettisia ja realistisia valmiussuunnitelmia.

”Alkuun päästiin sijoittamalla pieniä nimellisiä joukkoja ja kalustoa kuhunkin kohdemaahan. Perusteellista pohjatyötä on jo tehty, kenttätiedustelua suoritettu ja lukuisia sotapelejä pelattu. Prosessi jatkuu.”

Holopaisen ja Forssin mukaan Yhdysvaltojen Itä-Euroopan joukkojen lisäykset eivät riitä määrätietoisen hyökkäyksen pysäyttämiseen. Hyökkääjä joutuisi heidän mukaansa kuitenkin punnitsemaan tarkasti, ottaako se riskin suoraan aseelliseen konfliktiin joutumisesta maailman johtavan sotilasmahdin kanssa.

Logistiikka joutuisi asiantuntijoiden mukaan koville mahdollisessa konfliktissa.

”Vahvistuksia olisi saatava nopeasti pienten pysyvien joukkojen tueksi Yhdysvalloista. Lisäksi toiminta Itämerellä ja Suomen lähialueen ilmatilassa käy yhä vaarallisemmaksi Venäjän uusien ohjusjärjestelmien vuoksi.”

Yhdysvallat on Forssin ja Holopaisen mukaan ”taas kerran hoitamassa asiaa, joka kuuluu eurooppalaisille”.

”Pohjoismailla, ei vähiten Ruotsilla, tulee olemaan merkittävä rooli Yhdysvaltain tukeutumisalueena Baltian maiden valmiussuunnitelmissa. Naton ilmavoimat eivät pystyisi toimimaan Baltiasta. Ilmavoimien tuen taisteleville maajoukoille olisi tultava muualta - kuten Ruotsista”, he kirjoittavat.

Tutkijoiden mukaan tällaisiin tuloksiin on tultu johdonmukaisesti sotapeleissä.

Puolustusammattilaisten analyyseissä on Holopaisen ja Forssin mukaan myös käsitelty Suomen asemaa.

”Huojentavaa on, ettei Suomea haluta aktiiviseen rooliin Baltian puolustuksessa rajojemme ulkopuolella”, he toteavat.

Forssin ja Holopaisen mukaan Suomea ei edes tarvittaisi Natoon. Puolustusvoimien tehtävänä olisi suojata omaa aluetta kaikissa oloissa ja passiivisesti sitoa Baltian maiden vastustajan voimia.

”Suomen on muodostettava selvä kanta Baltian puolustukseen. Suomi joko ajattelee asiaa Ruotsin tapaan tai palaa ’puolueettomuuteen’ ja orpoon oloon Venäjän vaikutuspiirissä.”

Pohjoismainen puolustusratkaisu on heidän mukaansa Suomelle vaihtoehto - varsinkin, jos sitä vahvistetaan kahdenvälisin sopimuksin Yhdysvaltojen kanssa.

Arvoisa kommentoija, kunnioitathan hyviä tapoja. Terävä kritiikki on sallittua. Henkilökohtaiset tai kansanryhmien solvaukset ja ihmisarvon loukkaukset poistamme. Voimasanojen käyttöä tai alatyyliä kohtaan meillä on nollatoleranssi. Emme voi myöskään julkaista ulkopuolisia linkkejä. Pysy asiassa.