Ulkomaalaistaustaisella tarkoitetaan henkilöä, jonka molemmat vanhemmat tai ainut tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla. Ulkomaalaistaustaisista 83 prosenttia oli syntynyt ulkomailla ja 17 prosenttia Suomessa.
Heistä hieman yli puolet oli eurooppalaistaustaisia, lähes neljännes aasialais- ja lähes viidennes afrikkalaistaustaisia.
Ulkomaalaistaustaisten osuus helsinkiläisistä oli viime vuoden alussa 14,3 prosenttia. Tiedot perustuvat Helsingin kaupungin tietokeskuksen tuoreeseen julkaisuun.
Vieraskielisiä eli muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvia henkilöitä asui Helsingissä viime vuoden alussa 88 132. Vieraskielisten osuus pääkaupungin väestöstä oli 14 prosenttia. Puhutuimmat vieraat äidinkielet ovat venäjä, viro, somali ja englanti.
Vuoteen 2030 mennessä vieraskielisen väestön ennustetaan Helsingissä kasvavan 164 000–170 000 henkeen, mikä olisi noin 23 prosenttia koko väestöstä. Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan kieliä puhuvien arvioidaan tuolloin nousevan suurimmaksi vieraskielisten kieliryhmäksi.
Helsinki sai vuonna 2015 ulkomailta muuttovoittoa vieraskielisestä väestöstä 3 563 henkeä eli saman verran kuin vuotta aikaisemminkin. Ulkomaiden lisäksi vieraskielisiä muuttaa Helsinkiin myös muualta Suomesta. Helsingin seudun sisällä vieraskielisten muuttoliike kulkee sen sijaan Helsingistä poispäin lähikuntiin.
Marraskuussa 2016 ulkomaan kansalaisten työttömyysaste Helsingissä oli 26,1 prosenttia. Työttömiä ulkomaan kansalaisia oli 7 425 eli lähes viidennes kaikista työttömistä. Ulkomaalaistaustaisten työllistyminen vaihtelee paljon taustamaittain.
