Suomi tavoittelee 80–95 prosentin päästövähennyksiä vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä.
Hallituksen energia- ja ilmastostrategian mukaan vuonna 2030 Suomessa olisi jo 250 000 sähköautoa ja 50 000 kaasuautoa ja samaan aikaan tieliikenteen polttoaineesta vähintään kolmannes olisi uusiutuvia polttoaineita. Kivihiilen energiakäytöstä luovutaan ja öljyn käyttö puolitetaan.
Muun muassa näillä keinoilla Suomi pyrkii täyttämään viime marraskuussa voimaan astunutta Pariisin ilmastosopimusta. Siinä edellytetään, että maailman päästöjen ja hiilinielujen on oltava tasapainossa vuosisadan jälkipuoliskolla.
– Suomen osalta tämä tasapaino on saavutettavissa jo paljon aiemmin, viimeistään vuonna 2045. Tällöin metsämme sitoisivat kaikki Suomen fossiiliset päästöt. Tämä asettaisi Suomen kansainvälisesti hyvin kunnianhimoisten maiden joukkoon. Esimerkiksi Ruotsilla on samansuuntaisia tavoitteita, Kimmo Tiilikainen sanoo.
Metsänielujen osalta Suomi kuuluu jo nyt EU:n kärkijoukkoihin, sillä metsämme sitovat vuosittain noin 30 prosenttia Suomessa aiheutetuista päästöistä. Metsäteollisuuden kasvavista investoinneista ja lisääntyvästä puun käytöstä huolimatta metsien kasvu ylittää korjuun määrän. Metsän kasvua edistävän kestävän metsänhoidon avulla maamme hiilinielujen arvioidaan pysyvän merkittävinä kaiken aikaa ja palautuvan nykytasolle noin 2035.
– Vielä vuosikymmen sitten Suomessa suljettiin useita paperi- ja sellutehtaita. Nyt investoinnit ja puunkäytön kasvu tuovat Suomeen merkittävän määrän työpaikkoja ja vahvistavat vientiä ja kansantaloutta. Toimia on suunnattava pitkäaikaisesti hiiltä sitovaan puurakentamiseen sekä uusiin innovaatioihin, Tiilikainen sanoo.
