Yrittäjä ja kokoomuksen kansanedustaja Hjallis Harkimo kirjoittaa Iltalehden blogissaan, että Microsoftin ja Talvivaaran myötä valtiokin sai tällä viikolla piisiruista päänsärkyä ja nikkelistä allergiaa. Hänen mielestään ”Talvivaaran alasajo olisi pitänyt tehdä aikoja (sitten). Minun on vaikea ymmärtää, miksi hankkeesta päätettiin tehdä valtiovetoinen. Olihan siihen etsitty markkinoilta sijoittajia kissojen ja koirien kera, eikä kukaan heistä lähtenyt mukaan”.
– Poliitikot ovat tietysti nyt sitä mieltä, että tarvitaan rahaa näille alueille, joista työpaikat ovat lähteneet. Ymmärrän, että tällainen symbolinen ele halutaan tehdä, koska se näyttää nopealta toiminnalta ja vastuulliselta reagoinnilta. Mutta totuus on, että rakennemuutosalueille annetut julkiset miljoonat eivät kauan lämmitä, ja niiden lopullisesta kohdentumisesta voidaan olla montaa mieltä, Hjallis Harkimo kirjoittaa.
– Kannettu vesi ei kaivossa pysy ja muita vanhan kansan oppeja. Julkista rahaa voi ja pitää käyttää, mutta käyttötavat kannattaa miettiä tarkkaan.
Hänen mielestään poliitikkojen kannattaisi olla mukana miettimässä enemmän myös sitä, miten saa kannustettua ihmisiä ottamaan riskejä ja synnyttämään uusia innovatiivisia ratkaisuja.
– Tämä voi kuulostaa sanahelinältä, mutta tuottavuus on oikeasti iso asia. Jos keksisimme tapoja tehdä asioita 10 prosenttia järkevämmin ja nokkelammin, saisimme tuottavuusloikalla kurottua yhden vuoden aikana puolet Suomen kestävyysvajeesta, Harkimo toteaa.
– Minua harmittaa, kun tuottavuuden ja tehostamisen yhteydessä puhutaan niin usein vain leikkauksista ja väen vähentämisestä. Sitäkin tehdään, mutta samaan aikaan isot loikat kohti parempaa tulosta – oli se yksityistä rahaa tai julkista hyvinvointia – tehdään silloin, kun keksitään tapoja toimia, jotka tuottavat parempia vaikutuksia vähemmällä vaivalla.
Hjallis Harkimon mukaan tuottavuus on siis myös hyvä, iloinen asia. Hänen mukaansa emme voi ajatella, että julkisella rahalla selviämme kaikesta.
– Meidän on saatava Microsoftin irtisanotut insinöörit ja muutkin hyödynnettyä uusilla ideoilla ja innovaatioilla. Koko meidän ajattelumme on muututtava kohti uuden luomista. Että nähtäisiin asioissa myös positiivinen puoli – jopa tuottavuudessa.
– Jos emme nopeasti uusiudu, koko yhteiskuntarakenne on vaarassa. Kohta kyllä kaikki ymmärtävät sen, mutta syvällä näköjään pitää ensin käydä.
