Raportissa esitetyt toimenpiteet kohdistuvat 6-18-vuotiaisiin lapsiin ja nuoriin, joita on Suomessa 777 600. Työryhmän raportti luovutettiin opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasoselle maanantaina.
Työryhmä korostaa lapsi- ja nuorilähtöisyyttä harrastamisessa, jonka pitää näkyä esimerkiksi lasten ja nuorten toiveiden huomioimisena, miten harrastukset sijoitetaan koulupäivän yhteyteen ja miten harrastetunnit ja koulukuljetukset sovitetaan yhteen.
Työryhmä esittää, että lasten ja nuorten osallisuutta ja kuulemista vahvistetaan siten, että harrastusten rahoittajat, vastuuorganisaatiot ja ohjaajat huomioisivat nykyistä paremmin lasten harrastustoiveet. Valtakunnallinen Koululaiskysely täytyy työryhmän mielestä vakiinnuttaa valtion rahoituksella koululaisten kuulemisen välineenä.
Työryhmän mielestä koulu on avainroolissa, jotta jokaiselle lapselle ja nuorelle voidaan taata mahdollisuus harrastamiseen.
– Jokaisella lapsella tulee olla mahdollisuus vähintään yhteen mieluisaan harrastukseen. Harrastamisella voi olla monia esteitä, kuten kallistunut hinta, lapsen tai nuoren yksinäisyys, ulkopuolisuus tai kannustuksen puute. Lapset viettävät valtaosan päivistään kouluissa. Raportti nostaa koulut entistä merkittävämmäksi paikaksi harrastaa monipuolisesti. Matalan kynnyksen harrastustoiminta koulujen iltapäivissä voisi antaa uusia mahdollisuuksia, innostaa mukaan ja kokeilemaan uutta, sanoo Grahn-Laasonen.
Lasten harrastamisen tukeminen sisältyy ministerin mukaan vahvasti myös hallitusohjelmaan.
– Taiteen ja kulttuurin harrastetuntien järjestämistä kouluissa tuetaan valtionrahoituksella. Hallituksen kärkihankkeet lisäävät lasten harrastusmahdollisuuksia koulupäivän yhteydessä, ministeri jatkaa.
Liikkuva koulu-ohjelman avulla jokaisen peruskoululaisen päivään tuodaan tunti liikuntaa. Ohjelmaa laajennetaan kaikkiin suomalaisiin peruskouluihin 21 miljoonan euron lisärahoituksella.
Työryhmän mielestä koulujen tiloja ja välineitä olisi voitava käyttää nykyistä enemmän iltapäivisin sekä ohjattuun harrastustoimintaan että oppilaiden omatoimiseen harrastamiseen.
Matalan kynnyksen harrastustoimintaa tuodaan nykyistä enemmän koulujen iltapäiviin lasten ja nuorten saataville yhteistyössä kunnan opetus-, sivistys- kulttuuri-, nuoriso-, vapaa-ajantoimen, kolmannen sektorin ja seurakuntien kanssa.
Työryhmä kiinnittää huomiota myös koulukuljetusoppilaiden harrastusmahdollisuuksiin. Kuntia kannustetaan selvittämään, miten koulukuljetukset ja harrastukset voidaan sovittaa nykyistä paremmin yhteen.
Vähävaraisten perheiden lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksien turvaaminen kaipaa työryhmän mielestä erityistä huomiota muun muassa valtionavustusten jaossa ja perheitä tuettaessa. Kunnissa ja järjestöissä on tärkeä löytää uusia ratkaisuja kalliiden harrastusvälineiden yhteiskäyttöön ja lainaamiseen.
Kaikkien mahdollisuuteen harrastaa auttaisi, että Suomessa otettaisiin valtakunnallisesti yhtenäinen käytäntö harrastekulujen korvaamiseksi pienitulosten perheiden toimeentulotuen maksatuksessa, työryhmä esittää.
Työryhmän mielestä tarvitaan innovaatioita ja hyvien käytäntöjen levittämistä harrastustakuun toteuttamiseksi. Työryhmä ehdottaa, että kouluissa aloitetaan vuosittainen harrastusviikko, jolloin lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus kokeilla taiteen, kulttuurin, tieteen, liikunnan ja muiden alojen harrastuksia.
Lisäksi työryhmä esittää, että luodaan uusi sovellus, jonka avulla kerätään dataa, jolla voidaan tunnistaa heidän harrastusmahdollisuuksien tarve ja toiveet. Sovelluksen avulla lapset, nuoret ja heidän vanhemmat voivat löytää harrastuksen ja antaa palautetta harrastustoiminnasta. Sovellukseen liitetään myös omatoimisen harjoittelun edistäminen.
Työryhmä painottaa, että maassamme on olemassa hyviä käytäntöjä, joita on levitettävä kaikkien kuntien käyttöön. Näitä ovat esimerkiksi Porin kaupungin nuorisopassit, joilla lapsi ja nuori voi ilmaiseksi kokeilla liikuntalajeja ja tutustua taiteeseen ja kulttuuriin.
