– Tiesittekö, että Suomessa on avoimia työpaikkoja, joista suomalaiset työttömät eivät edes saa tietää? Näin kuitenkin on, eikä siinä ole mitään järkeä, kirjoittaa kansanedustaja Hjallis Harkimo (kok) Savon Sanomien blogissa.
– Otan esimerkiksi Keski-Suomen ja Äänekosken biotuotetehtaan. Sen rakennustyömaalla oli lokakuussa 1540 ulkomaista työntekijää, melkein puolet koko työvoimasta. Paikkakunnalla vaikuttavan Adeccon kautta biotuotetehtaan työmaalle on saatu vain alle sata äänekoskelaista töihin. Halu keskisuomalaisten työllistämiseen on ollut ainakin juhlapuheissa suuri. Miksi se ei sitten onnistu? Se johtuu Suomen työmarkkinoiden jäykistä rakenteista, Harkimo sanoo.
Hänen mukaansa työvoimahallinnon, ammattiliittojen ja työehtosopimusten yhteinen sääntöverkko estää sekä nuorten että ammattilaisten siirtymisen isoihin investointikohteisiin työntekijäksi.
– Usein investointikohteet ovat parin vuoden projekteja, joihin osa työvoimasta tulee perinteisesti kauempaa. Mutta jos urakoitsija, alihankkija tai laillisesti toimiva vuokratyöfirma haluaa tarjota suomalaisia muualta kuin paikkakunnalta töihin, kustannukset nousevat liian korkeiksi. Asiakkaalla ei ole varaa maksaa päivärahoja ja matkakorvauksia. Toisin on ulkomaisen työntekijän kohdalla – tsekkiläinen tai bulgarialainen tulee työehtosopimuksen minimipalkalla ja ammattitaidolla tekemään nämä työt. Hän suostuu myös asumaan kymmenen neliön parakkikodissa, Harkimo kirjoittaa.
Suomalainen ammattimies ei hänen mukaansa ota vastaan tarjottuja töitä, koska ei saa aina edes tietoa näistä avoimista paikoista. Tähän vaikuttavat Harkimon mielestä henkilötietosuojalaki ja työvoimatoimistot itse.
– Olen sitä mieltä, että kaikkien työttömien tulee saada tieto näistä työpaikoista, joita esimerkiksi vuokratyöfirmat tarjoavat. Tästä ei tulisi saada sanktiota, jos työtä ei ota vastaan. Valtio voisi tarjota työn perässä liikkuville reissusetelin ja velvoittaa kunnat auttamaan työttömän uuden asumisen järjestämisessä, jos tämä muuttaa työllistyäkseen.
Harkimon mielestä olisi mahdollista tehdä ratkaisuja, että edes puolet työväestä otettaisiin Suomesta.
– Olen vakuuttunut, että 450 000 työttömän joukosta löytyy pari tuhatta innokasta, jotka voitaisiin auttaa työn syrjään kiinni. Muuten ihmisten koko asenne työntekoon voi muuttua. Vaikka halua Suomeen kohdistuviin investointeihin tai tuotannollisen toiminnan palauttamiseen löytyykin, ei systeemi tällä hetkellä siihen kannusta. Systeemi on itse este, Harkimo sanoo.
