Verkkouutiset

Amerikkalaistutkija suitsuttaa Suomen Venäjä-linjaa: Presidentti Sauli Niinistö on lännen mies

Suomen ovi Natoon pysyy ulkopolitiikan asiantuntijan mukaan avoimena myös USA:n nykyhallinnon aikana.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Kun Venäjän presidentti Vladimir Putin vieraili äskettäin Suomessa, Yhdysvaltain varapresidentti Mike Pence teki vain muutamaa päivää myöhemmin vierailun Viroon. Useat kommentaattorit ovat muistuttaneet, että Suomen ja Venäjän presidentit tapaavat toisiaan säännöllisesti, mutta amerikkalaisia korkeimman tason Suomen-vierailuja tapahtuu harvakseltaan.

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa vuosikymmeniä seurannut amerikkalaistutkija ei näe asetelmassa dramatiikkaa.

– Venäjä on maantieteellinen naapuri, jolla on Suomen kanssa pitkäaikainen suhde, joten tiheät korkean tason vierailut eivät ole yllättäviä, Center for Transatlantic Relations -ajatuspajan vanhempi tutkija Michael Haltzel sanoo Verkkouutisille puhelinhaastattelussa kotoaan.

– Viro on puolestaan Nato-liittolainen, mikä selittää Washingtonista tapahtuvien vierailujen virran varsinkin tilanteessa, jossa Venäjä jatkaa uhkaavien äänenpainojen esittämistä Viroa kohtaan, Haltzel jatkaa.

Pitkän uran tutkijana, Joe Bidenin ulkopoliittisena neuvonantajana ja senaatin ulkoasiainvaliokunnan esikuntatehtävissä tehnyt tohtori Haltzel torjuu spekulaatiot, joiden mukaan Suomen ja Venäjän säännöllinen vuoropuhelu olisi omiaan lyömään kiilaa Suomen ja muiden läntisten valtioiden välille.

– Kaikkeen liittyy tilastollinen riski, oli sitten kyse ajamisesta moottoritiellä tai ulkopoliittisista lausunnoista. Luettuani presidentti Sauli Niinistön vastauksia presidentti Putinin esittämiin kommentteihin en kuitenkaan näe näissä vastavuoroisissa vierailuissa aihetta huoleen. Presidentti Niinistö on lännen mies, ja olen varma, että hän tulee jatkossakin puolustamaan Suomen jäsenyyttä läntisten demokratioiden yhteisössä, hän sanoo.

Keskeistä on Haltzelin mukaan se, että Suomi pitää kiinni oikeudestaan päättää itse omista turvallisuusratkaisuistaan ja että tämä on tehty selväksi myös Kremlille.

“Trumpin epäjohdonmukaisuus on ongelma”

Yhdysvaltain edellinen Helsingin-suurlähettiläs Charles C. Adams joutui jättämään paikkansa tammikuussa samana päivänä, jona presidentti Donald Trump astui virkaansa. Seuraajaa ei toistaiseksi ole nimitetty.

– Olen syvästi huolestunut Trumpin hallinnon toimista – tai tässä tapauksessa pikemminkin toimettomuudesta. Kun Trumpin presidenttikautta on kulunut jo yli puoli vuotta, hänen olisi ehdottomasti pitänyt tähän mennessä esittää jotakuta suurlähettilääksi Suomeen, Haltzel sanoo.

Samaan hengenvetoon hän kuitenkin muistuttaa, että kyse ei ole tyytymättömyydestä Suomea kohtaan, vaan suurlähettiläät myös kymmeniin muihin maihin ovat edelleen nimittämättä.

– Pelkään tämän olevan tunnusomaista presidentti Trumpin ylenkatseelle substanssiosaamista kohtaan, mikä puolestaan on äärimmäisen vaarallista Yhdysvaltain ulkopolitiikan kannalta.

Varapresidentti Pence on niin Tallinnassa kuin Euroopan-matkansa muissa kohteissa selväsanaisesti toistanut sanomaa Yhdysvaltain horjumattomasta sitoutumisesta Euroopan sotilaalliseen puolustukseen. Presidentti Trumpin aiheesta käyttämät puheenvuorot ovat usein jättäneet huomattavasti enemmän tulkinnanvaraa.

– Niin tuskallista kuin onkin myöntää, tämä epäjohdonmukaisuus on todellinen ongelma. Presidentti Trumpin ristiriitaiset lausunnot ovat mielestäni sangen huolestuttavia, Haltzel sanoo.

– En ole varma, mitä liittolaisemme ja kumppanimme voivat tehdä tilanteessa, jossa Trump näyttää olevan immuuni neuvoille. On vain jatkuvasti ylistettävä julkisuudessa niitä myönteisiä kannanottoja, joita muun muassa Pence ja puolustusministeri James Mattis ovat esittäneet, ja siten ylläpitää painetta Trumpia kohtaan.

”Naton ovet ovat edelleen auki”

Suomen ja USA:n suhteet ovat Michael Haltzelin mielestä vakaalla pohjalla siitä riippumatta, kuka Valkoista taloa kulloinkin isännöi.

– Suomella on Yhdysvalloissa uskollisia ystäviä. Hallinnot tulevat ja menevät, mutta yhteiset arvot ja intressit säilyvät, hän sanoo.

Kun USA:n diplomatia näyttää olevan tilapäisen lamaannuksen tilassa, Haltzel toivoisi näkevänsä entistä tiiviimpiä yhteyksiä Yhdysvaltain kongressin vaikutusvaltaisimpien jäsenten ja Suomen ulkopoliittisen johdon välillä.

Yhdysvaltain ja Suomen puolustusyhteistyön tiivistyminen on Haltzelin mukaan vaikuttanut vakauttavasti alueelliseen turvallisuustilanteeseen. Hän viittaa muun muassa sotaharjoituksiin, joihin on osallistunut amerikkalaisia joukkoja, taisteluajoneuvoja ja lentokoneita.

– Ei ole salaisuus, että mielestäni Suomen sotilaallinen turvallisuus toteutuisi pitkällä aikavälillä parhaiten Nato-jäsenyyden kautta. Siitä kuitenkin päättää Suomi ja vain Suomi – ei USA eikä Venäjä, Haltzel sanoo.

Huoli siitä, että Nato ei enää ottaisi uusia jäseniä, on hänen mukaansa ehdottoman turha.

– Minulla ei ole pienintäkään epäilystä siitä, etteivätkö Naton ovet pysyisi täysin avoimina Suomelle ja Ruotsille, jos jompikumpi tai molemmat päättäisivät jäsenyyttä hakea.

Haltzel kertoo tietävänsä, että joidenkin mielipidemittausten mukaan kansalaisten enemmistö olisi valmis asettumaan Suomen Nato-jäsenyyden kannalle, jos valtiojohto sitä suosittelisi.

– Näen tämän osoituksena siitä, että Suomi on maailman ainoita maita, joissa ihmiset yhä luottavat johtajiinsa. Se on mielestäni valtava voimavara teille suomalaisille.

HEIKKI HAKALA

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)