Verkkouutiset

Tarja Halonen Ylelle: Osaa miehistä hermostuttaa vallan menettäminen naisille

Presidentti Tarja Halosen mukaan naisjohtaja ei ole koskaan sopivan kaunis eikä voimakas.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

– Ei tarvitse olla rautarouva. Päinvastoin. Rauta on liian kovaa. Pitäisi olla äärimmäisen vahva, mutta joustavalla tavalla. Ja pitää olla roppakaupalla itseen kohdistuvaa huumoria, presidentti Tarja Halonen sanoo.

Halonen pohtii Ylen haastattelussa naisen asemaa johtavana poliitikkona sekä Yhdysvaltojen presidentinvaaleja, joissa vastakkain ovat republikaanien Donald Trump ja demokraattien Hillary Clinton.

Halosen mukaan naisten aseman vahvistuminen on antanut miehille mahdollisuuden uudenlaisiin rooleihin. Osaa miehistä valta-aseman menettäminen kuitenkin pelottaa, koska tietylle miesryhmälle se on merkinnyt vallan vähenemistä.

– Keski-ikäiset ja Trumpin ikäiset miehet vaikuttavat vähän hermostuneilta, mutta pojat ovat onneksi parempia kuin isänsä.

Tarja Halonen toteaa, ettei nainen ole koskaan sopivan kaunis eikä sopivan voimakas. Julkisuus käsittelee mies- ja naispoliitikkoja eri tavalla. Halosta sanottiin äksyksi. Kovempiakin nimiä oli.

– Minä olin ruma, kommunistinen, lesbo, au-äiti ja kaikkea muuta mahdollista. Minua syytettiin, etten ollut kunnollinen säädyllinen naisihminen.

Presidentin mukaan naisjohtajan täytyy olla vahva, mutta jyrätä ei modernissa demokratiassa voi.

Halonen muistelee, kuinka ulkomuotoon keskittyvä arvostelu alkoi heti, kun hän oli astunut presidentiksi. Ensimmäisellä valtiovierailulla Ruotsiin kohuttiin ”Muumimamman laukusta”, jota Halonen kantoi tarkastaessaan kunniakomppaniaa.

– Naistenlehdellä oli suuri huoli, onko käsilaukkuni oikeankokoinen ja onko minulla oikeanlaiset neuvojat vaatteissa. Opin hyvin äkkiä, ettei oikeankokoista laukkua kunniakomppanian tarkistamiseen ole olemassakaan. Laukku on paras antaa kokonaan pois.

Halonen myöntää, ettei arvostelu aina tuntunut mukavalta.

– Vaatteiden arvostelu on vain hienovaraisempi tapa pistää purkkiin, hän sanoo.

Tarja Halosen mukaan juuri esimerkiksi Hillary Clinton ja Saksan liittokansleri Angela Merkel ovat tasoittaneet tietä naisjohtajille vaatekysymyksissä.

Presidentin mukaan hänen kaudestaan vuosina 2000–2012 oli etua Suomelle.

– Pieni maa tuli paljon paremmin huomatuksi, kun oli naispresidentti. Se yhdistettynä suomalaiseen hyvinvointiyhteiskuntaan antoi puheaikaa ja on tuonut julkisuutta käsittääkseni myönteisellä tavalla, hän toteaa.

Tarja Halonen uskoo Hillary Clintonin voittavan Yhdysvaltojen vaalit. Maan historian ensimmäisen naispresidentin valinnalla olisi hänen mukaansa valtavaa maailmanlaajuista merkitystä.

– Se on erittäin vahva signaali sellaisille maille, joissa tasa-arvon saavuttaminen on vaikeaa. Sillä usein on käytetty esimerkkinä, että eihän isoissa valtioissa Yhdysvalloissa, Kiinassa, Venäjällä tai Etelä-Afrikassa nainen ole presidenttinä.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)