Verkkouutiset

Teuvo Hakkarainen: Ylellä on henkilöstöä suhteessa kaksi kertaa enemmän kuin BBC:llä

Eduskunnassa käytiin mittelöä Yleisradion tehtävistä.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Eduskunnan täysistunnossa käsiteltiin torstai-iltana Yle-lakia. Huomiota keskustelun halki sai kristillisdemokraattien Antero Laukkanen puhuttuaan Yleisradion kaupallistamisesta – Paavo Arhinmäen (vas.) mukaan yksityistämisestä.

– Haluaisinkin käynnistää keskustelua Ylen muuttamisesta kaupalliseksi toimijaksi esimerkiksi seuraavan 6-10 vuoden sisällä, jotta tämä tilanne suhteessa kaupallisiin kanaviin normalisoituisi, Antero Laukkanen sanoi.

Kristillisdemokraattien Peter Östman totesi, että Ylen ”ei tule kilpailla katsojaluvuissa kaupallisten medioiden kanssa vaan keskittyä ydintoimintaansa eli uutisvälitykseen, laadukkaiden yhteiskunnallisten ohjelmien tekoon sekä lastenohjelmien ja kielivähemmistölle tarjottavien palveluiden tarjoamiseen”.

PS:n Mika Niikko oli samalla linjalla.

– Mielestäni meidän pitäisi selkeästi erottaa tämä Ylen tehtävä tämmöisestä draaman tuottamisesta ja muusta viihteestä ja uutistoiminnasta ja niistä julkisen vallan muista tehtävistä. Siinä mielessä meidän olisi rohkeasti keskusteltava myös siitä, miten tämä Ylen toiminta olisi mahdollista kutistaa siihen alkuperäiseen tehtävään ja antaa sitten kilpaileville tuottajille muut toiminnat, Mika Niikko sanoi.

Kokoomuksen Pertti Salolainen totesi olevan erittäin tärkeätä kiinnittää huomiota myös kaupallisen median rooliin.

– Kun itse olen ollut aikanaan vaatimassa Mainostelevisiolle uutisia Yleisradion hallintoneuvostossa, niin pidän hyvin tärkeänä sitä, että kaupallisen median toimintaedellytykset turvataan, mutta se on toinen juttu. Sitä ei tulla saavuttamaan sillä, että Yleisradiota rokotetaan, Pertti Salolainen totesi.

Sdp:n Eero Heinäluoman mukaan ”mikään ei voi olla meille kaikille tärkeämpää kuin se, että Yleisradiolla on asialliset, hyvät toimintaedellytykset ja että poliittinen päätöksenteko kunnioittaa journalismin riippumattomuutta”.

Ylen hallintoneuvostoa johtavan Kimmo Kivelän (ps.) mukaan ”ikävää on se, että kun talon sisällä työyhteisössä on ongelmia, jotka ovat puhtaasti työyhteisökysymyksiä, ne on haluttu politisoida ja tuoda julkisuuteen epäkorrektilla tavalla”.

Kokoomuksen Timo Heinonen sanoi pitävänsä tärkeänä, että ”panosta tulee ennen muuta uutisiin, ajankohtaistoimitukseen, urheiluun – sellaiseen, mitä ei välttämättä muuten tv:ssä näkyisi – kulttuuriin ja lastenohjelmiin”.

Sdp:n Jukka Gustafssonin mukaan Yle on yksi kolmesta kansallisesta tukijalasta, joista kaksi muuta ovat hyvä peruskoulu ja erinomainen kirjastolaitos.

Perussuomalaisten Lea Mäkipää sanoi yhden asian häntä suorastaan raivostuttavan.

– On kysymyksessä Yle tai muut, niin minun on valitettavasti suljettava tv, kun siellä liiaksi sanotaan niitä v:llä alkavia kirosanoja. Että kun meitä kansanedustajia vaaditaan, että me puhumme sivistyneesti emmekä käytä kirosanoja täällä, niin toivoisin, että tähän pieneen asiaan puututtaisiin. Mutta muuten Yle on kyllä ainakin minulle hyvä kanava.

Hella Wuolijoen haamu

Värikkäimmät ilmaisut kuultiin perussuomalaisten Teuvo Hakkaraiselta. Hän oli mukana parlamentaarisessa Yle-työryhmässä, jonka tilanteen sanoi olleen kuin ”pässin työ lampaan tapon edellä”.

– Minusta koko Yle on semmoinen niin kuin lapamato vanhassa ihmisessä, että se syö tämän ruokkijansa lopulta kuolioon, Teuvo Hakkarainen sanoi.

Hän huomautti Ylen synnytetyn silloin, kun somea ja kaupallista mediaa ei ollut joka puolella.

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerille (kesk.) Hakkaraisella oli poikkihallinnollinen ehdotus.

– Onko ministeri miettinyt, että kun nyt on puhuttu liikennekaaressa muun muassa tästä, että jonkinlainen laite laitettaisiin autoihin, että kilometrit ja muut saataisiin tallennettua, niin Ylelle laitettaisiin samalla tavalla tämä korttijärjestelmä, että joka haluaa, voi maksaa, että se ei menisi suoraan veronmaksajien rahoista, Hakkarainen esitti.

Vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki sanoi toivovansa, että ”kaikki edustajat edustaja Hakkarainen mukaan lukien seuraisivat enemmän Ylen uutisia kuin muodostaisivat mielipiteitä vaikkapa sosiaalisen median perusteella, koska tämä tehdään ammattimaisesti ja riippumattomasti”.

Vasemmistoliiton Li Andersson sanoi, että ”edelleen joidenkin edustajien puheissa ikään kuin kuuluu se halu tai pyrkimys vaikuttaa myöskin Yleisradion journalistisiin linjavalintoihin”. Hakkarainen vastasi heti perään:

– Älkää nyt toverit suuttuko, vaikka me olemmekin ajamassa sitä Hella Wuolijoen haamua pois Yleltä.

Hakkarainen kertoi Yle-työryhmässä mukana olleiden kuulleen Ylen radio- ja tv-ohjelmien tuotantohintoja.

Kaksi kertaa BBC

– Ne ovat vallan huimia, varsinkin jos vertaa ympäri maapalloa myytyihin brittiläisiin ja pohjoismaisiin menestyssarjoihin. Ei Yleä tämmöisessä paikassa tarvita. Kaupallinen media hoitaa tämmöistä asiaa. Nyt se toimii siellä kuin norsu posliinikaupassa, tekee mitä itse haluaa, ja sama tapahtuu tuolla maakunnissa. Maakuntalehdet voivat myös tuottaa ohjelmia radiolle ja tällä lailla, jos Yle ei syö sitä kaikkea sieltä pois.

Teuvo Hakkarainen kertoi kysyneensä Ylen hallinnollisten kulujen suuruutta. Hänelle oli vastattu, että Yle ei käytä sellaista termiä.

– Jos Ylen henkilöstön määrää vertaa Britannian BBC:iin, ja luvut suhteutetaan asukaslukuun, on meidän Yleisradiossa noin kaksinkertainen määrä väkeä.

Hakkaraisen mielestä Yleltä pystyisikin leikkaamaan 150 miljoonaa euroa ”aivan täysin ja silti pystyy tuottamaan sen ohjelmatarjonnan”.

Kansanedustajan mukaan Ylen lähes kaikessa toimitustyössä ”on jo lähtökohtaisesti vihervasemmistolainen näkökanta, aihevalinta tai painotus”. Ohjailu on hänen mukaansa kuitenkin nykypäivänä turhaa. Ohelmistosta hän halusi mainita yhden poikkeuksen:

– Joten tässä yhteydessä kiitän Yleä Ulkolinjan dokumentista Sharialakia Tanskassa. Se oli ensimmäinen, ja toivotaan että ei viimeinen, jossa tuli jonkunlainen totuuden siemen! Ei meillä olisi MV-lehteä, jos Yle toimisi oikein, Teuvo Hakkarainen sanoi.

– Ylen ohjelmat ovat liikaa toimittajien omien mielipiteitten värittämiä. Silloin on poimittu omiin näkemyksiin sopivia faktoja, tai faktan tapaisia, tukemaan omia kantoja, ja jätetty kertomatta toinen puoli asiasta. (Salista kuului naisedustajan välihuuto ”niin kuin sinä”.) Usein studioon on kutsuttu juuri niitä päivystäviä dosentteja, joiden tiedetään vahvistavan etukäteen valittua näkökulmaa eli sitä omaa näkökulmaa.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)