Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne piti viikonvaihteessa Lahden puoluekokouksessa uudelleenvalintansa jälkeen linjapuheen. Se alkoi seuraavalla historiaosuudella:
”Tasan sata vuotta sitten helmikuun vallankumous Venäjällä käynnisti tapahtumasarjan, joka meillä huipentui isänmaamme itsenäistymiseen joulukuussa 1917.
Tsaarin vallan kukistumiseen johtivat useat syyt: Venäjä oli menestynyt heikosti suursodassa, eivätkä itsevaltaiset tsaarit olleet kyenneet uudistamaan jättiläisvaltiota 1900-luvulle. Köyhyys ja suunnaton eriarvoisuus riivasivat maata.
Suomessa sosialidemokraattinen enemmistö eduskunnassa päätti jo kesällä 1917, että tsaarin ja suuriruhtinaan valta siirretään eduskunnalle. Silloisten porvaripuolueiden epäröinti aiheutti kuitenkin sen, että vielä kesällä Suomi ei ottanut kohtaloaan omiin käsiinsä. Venäjän väliaikainen hallitus hajotti Suomen eduskunnan ja Suomeen määrättiin uudet vaalit syksylle. Uuden eduskunnan itsenäisyysjulistusta saatiin lopulta odottaa joulukuulle 1917, jolloin bolsevikit olivat jo ehtineet nousta valtaan Venäjällä.
Itsenäisen Suomen ensimmäiset vuodet ja vuosikymmenet olivat vaikeat. Sisällissota, oikeistoradikalismi ja kaksi sotaa entistä emämaata vastaan koettelivat nuorta kansakuntaamme. Verellä ja kyyneleillä olemme lunastaneet paikkamme maailman itsenäisten kansakuntien joukossa”.
Professori ja historiantutkija Martti Häikiöltä ilmestyy maaliskuussa Suomen Leijona -teos P.E. Svinhufvudista (1861-1944) ja Suomen itsenäistymisvaiheesta. Häikiö kommentoi Rinteen puheen kolmannen kappaleen tulkintoja.
Viittauksellaan kesään 1917 Antti Rinne tarkoittaa valtalakia. Martti Häikiön mukaan valtalaki 18. heinäkuuta 1917 ei kuitenkaan ollut Suomen itsenäisyysjulistus, sillä valtalaissa ulko- ja sotilaspolitiikka jätettiin Venäjälle. Valtalaki tarkoitti laajennettua autonomiaa.
– Valtalaki kaatui kesällä siihen, että Kerenskin johtama Venäjän väliaikainen hallitus ei hyväksynyt lakia, vaan hajotti eduskunnan. Venäjä lisäsi joukkojaan Suomeen, niin että elokuun lopussa 1917 Suomessa oli noin 125 000 venäläistä sotilasta, eikä Suomella ollut lainkaan omaa armeijaa, Martti Häikiö toteaa Verkkouutisille.
Professori huomauttaa toiseksi, että Suomi irtosi tosiasiassa Venäjästä jo aamupäivällä 7. marraskuuta 1917. Tämä oli jo ennen kuin Lev Trotskin johtamat bolshevikit valtasivat Pietarissa entisen tsaarin Talvipalatsin.
– Irtoamisen toteutti pääministeri E. N. Setälä, joka totesi valtioyhteyden Suomen ja Venäjän välillä katkenneen, Häikiö sanoo.
– Eduskunta vahvisti päätöksen aamuyöllä 9.11.1917 päättämällä valita keisarin/väliaikaisen hallituksen tilalle kolme valtionhoitajaa. Se, että valtionhoitajista ei päästy yksimielisyyteen eli heitä ei kyetty valitsemaan, johti siihen, että eduskunta 15.11.1917 päätti ryhtyä itse toistaiseksi käyttämään korkeinta valtaa. Eduskunta ei samassa istunnossa vahvistanut valtalakia, koska siinä ulko- ja sotilasasiat jätettiin Venäjälle.
Häikiön mukaan Suomessa ”sosialistit päättivät samana yönä aloittaa vallankumouksen ja kaataa koko järjestelmän”.
