Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) kirjoittaa blogissaan ymmärtävänsä yliopistoprofessoreiden huolen koulutusleikkauksista. Helsingin Sanomat julkaisi sunnuntaina artikkelin, jonka mukaan yli 850 professoria tyrmää hallituksen ajaman politiikan.
– Professorit ovat oikeassa. Ei ole kenenkään mielestä hyvä tilanne, että koulutuksesta ja tutkimuksestakin leikataan. Ei kukaan muukaan yhteiskunnassamme toivo, että heiltä leikataan, eikä kukaan ole iloinen siitä, että joutuu leikkauksia tekemään, ministeri kirjoittaa.
Grahn-Laasonen perustelee hallituksen toimia heikolla taloustilanteella. Valtio ottaa tänä vuonna hänen mukaansa uutta velkaa noin viisi miljardia euroa palveluiden ja hyvinvoinnin rahoittamiseksi.
– Kun rahaa on vähemmän, on entistä tärkeämpi kiinnittää huomiota siihen, miten sitä käytetään. Rakenteellisilla uudistuksilla voidaan paikata säästöjen vaikutuksia ja tavoitella laatua ja vaikuttavuutta. Suomessa tutkimus on liian pienissä yksiköissä. Sen ovat todenneet lukuisat kotimaiset ja kansainväliset arvioinnit, hän sanoo.
Ministeri kertoo, että korkeakoulutuksen ja tutkimuksen määrärahat laskevat opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokassa tällä hallituskaudella 3,2 miljardista 3,1 miljardiin euroon. Tähän ei sisälly korkeakoulujen pääomitukseen varattu raha, joka on 220 miljoonaa euroa.
– On muistettava, että yksistään yliopistojen rahoitus on kasvanut 2000-luvun aikana 800 miljoonalla eurolla. Yliopistojen määrärahat eivät siis romahda, mutta ne laskevat pitkän nousukauden jälkeen reaaliarvolla mitattuna vuoden 2009 tasolle. Se ei johdu sivistysvihamielisyydestä, vaan velkaantumistahdistamme, Grahn-Laasonen toteaa.
Grahn-Laasonen kertoo ajavansa korkeakouluverkon rakenteellista kehittämistä, selkeämpää korkeakoulujen välistä työnjakoa ja kirkkaampia profiileja. Hän sanoo pyrkivänsä siihen, että korkeakoulut keskittyisivät vahvuusaloihinsa, jotta voisivat tavoitella kansainvälistä huippua. Hänen mukaansa tuloksia on jo näkyvissä.
– Tampereella kaksi yliopistoa on yhdistymässä ja ammattikorkeakoulu tulossa osaksi samaa konsernia. Vastaavaa korkeakoulusektoreiden rajat ylittävää lähentymistä on tapahtumassa muun muassa Lappeenrannassa ja Lapissa. Opetus- ja kulttuuriministeriössä pidämme tätä suuntaa lupaavana monestakin syystä, erityisesti resurssien tehokkaamman käytön näkökulmasta. Kunnianhimon tasoa on edelleen varaa kasvattaa, hän sanoo.
Ministerin mukaan Helsingin Sanomien professorikysely paljasti, ettei professorikunnassa ole kovin laajaa yksimielisyyttä muusta kuin siitä, että rahaa olisi hyvä olla enemmän. Hän kertoo käynnistäneensä ministeriössä vuoropuhelun tiedemaailman kanssa, jotta Suomen tiedepolitiikalle löytyisi yhteinen suunta.
– Akateeminen maailma ja politiikan maailma puhuvat eri kieliä. Politiikoilla on vastuu siitä, että möläytysten sijaan viestimme vuoropuhelun tahtoa ja arvostusta osaajiamme kohtaan. Vastaavasti toivon yliopistoista ymmärrystä sille, millaisissa talouspaineissa Suomi on. Lähes kaikkialta leikataan, eikä se ole vihamielisyyttä ketään kohtaan, vaan välttämätöntä erittäin vaikeassa tilanteessa, ministeri kirjoittaa.