Osin kansainvälisellä yhteistyöllä toteutettu tutkimus paljasti, että suomalaisilta löytyy huomattavasti muita tutkittuja kansoja enemmän sellaisia geenimuotoja, jotka muuttavat yksittäisen geenin täysin toimimattomaksi. Suomen asutushistoria ja maamme väestöä moneen otteeseen verottaneet nälänhädät ovat muovanneet suomalaisten geeniperimää.
Tutkimuksessa tutkittiin tarkemmin yli 80 harvinaista, mutta Suomessa muuta maailmaa yleisempää, koko geenin hiljentävää muutosta yli 30 000 suomalaisessa. Näistä geenimuutoksista lähes kolmasosa oli kymmenen kertaa yleisempiä Suomessa kuin muualla Euroopassa.
– Tässä tutkimushankkeessa olemme nyt ensimmäisen kerran laajoissa väestöaineistoissa tutkineet nimenomaan suomalaisille ominaisten geenimuotojen yleisyyttä ja terveysvaikutuksia. Suomalaisten näyteaineistojen kiistaton etu on mahdollisuus saada monipuolista tietoa tutkimukseen osallistuneiden henkilöiden pitkäaikaisesta sairaushistoriasta. Tällä perusteella voitiin tehdä johtopäätöksiä geenimuutosten merkityksestä henkilöiden terveydelle, kertoo tutkimusta johtanut professori Aarno Palotie Suomen molekyylilääketieteen instituutista sekä Harvardin yliopiston ja MIT:n Broad Instituutista.
Osa tutkituista geenimuodoista on vakavia tautimutaatioita, jotka periytyessään molemmilta vanhemmilta lapselle aiheuttavat erilaisia sairauksia tai jopa kuoleman. Normaalisti tällaiset vakavaa haittaa aiheuttavat geenimutaatiot muuttuvat väestössä hyvin harvinaisiksi ja näin tapahtuu todennäköisesti Suomessakin pitkän ajan kuluessa.
Vielä mielenkiintoisempia ovat tutkimusryhmän mielestä ne geenit, joiden täydellinen toimimattomuus ei aiheuta minkäänlaisia terveydellisiä ongelmia. Sen sijaan ne suojaavat esimerkiksi sydän- ja verisuonitaudeilta.
Palotien mukaan tällaiset ”suojageenit” ovat mielenkiintoisia lääkekehityskohteita.
– Perinteisesti tällaisiin tutkimuksiin tarvitaan eläinmalli, esimerkiksi poistogeeninen hiiri. Suomalaisten ainutlaatuinen geeniperimä tarjoaakin meille todellisen oikoreitin lupaavien lääkekehityskohteiden tunnistamiseen, professori kehuu.
– Väestössä terveinä elävät ”poistogeeniset” ihmiset ovat meille tutkijoille luonnon tuottama koemalli, jolla voidaan ennakoida mahdollisen tulevan lääkkeen turvallisuutta. Jos ihmiset pärjäävät hyvin vuosikymmeniä ilman jonkun geenin geenituotetta, on todennäköistä että kyseisten geenituotteiden määrän vähentäminen esimerkiksi lääkkeiden avulla ei myöskään aiheuta merkittäviä sivuvaikutuksia, Palotie jatkaa.
Tutkimuksessa löydettiin muun muassa geenimuutoksia, joiden kantajilta puuttuu kokonaan geenin LPA tuottama lipoproteiini a.
– Tästä geenistä on aiemmin löydetty veren lipoproteiinitasoja nostavia muotoja, jotka on yhdistetty kohonneeseen sydäntautiriskiin. Tutkimuksessa havaitsimme, että ihmiset, joilta tämä geenituote puuttuu, sairastuvat vähemmän sydän- ja verisuonitauteihin. Siksi myös lääketeollisuus saattaisi olla kiinnostunut tuloksistamme. Ne osoittavat, ettei lipoproteiini a:n puuttuminen aiheuta ongelmia, tutkimusprofessori Veikko Salomaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta sanoo.
Tutkimuksen löydökset voivat myös lisätä ymmärtämystä suomalaisesta tautiperimästä.
Suomalaisen tautiperimän asiantuntija, professori Anu Wartiovaara Helsingin yliopistosta kertoo, että tutkittujen geenimuotojen joukosta näyttää jo nyt löytyneen ainakin yksi mahdollinen uusi vakava tautimutaatio.
– Kyseisen TSFM-geenin mutaation molemmilta vanhemmiltaan perineitä yksilöitä ei tutkittujen kymmenien tuhansien ihmisten joukosta löytynyt yhtäkään sen suhteellisesta yleisyydestä huolimatta. Tämä viittaisi vahvasti siihen, että tällaista geeniperimää kantavat ihmisalkiot eivät ole elinkykyisiä. Mutaatio voikin selittää osan toistuvista aikaisista keskenmenoista, sanoo Wartiovaara.
Asiaa koskeva artikkeli on julkaistu PLOS Genetics–tiedelehdessä.
