Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder toivoo, että suomalainen verokeskustelu perustuisi enemmän faktaan ja vähemmän populismiin.
– Jos katsoo vähän paremmin toimeentulevia palkansaajia, heidän veroasteensa ja rajaveroasteensa on enemmän kuin raju jo nyt, Fjäder sanoo Verkkouutisille.
Esimerkiksi 75 000 euroa vuodessa eli 6 000 euroa kuukaudessa ansaitsevan palkansaajan veroaste on lähes 40 ja rajaveroaste 50 prosenttia. Fjäderin mukaan tämän verran tienaavat ihmiset ovat asiantuntijoita ja esimiehiä, jotka vastaavat tuotekehityksestä, markkinoinnista ja huolehtivat siitä, että muilla on töitä.
– Minusta on ikävää, kun julkisuudessa annetaan kuva, että tämän tyyppiset palkansaajat eivät osallistu talkoisiin. He ovat enemmän kuin osallistuneet talkoisiin. He maksavat helvetin suuren osuuden tuloistaan veroina.
Fjäderin mielestä perusteet palkansaajien ja eläkeläisten kriisiajan solidaarisuusverolle ovat poistuneet, kun talouskasvu alkaa olla yli kaksi ja kohta jo kolme prosenttia vuodessa.
– Jos solidaarisuusveroa jatketaan, silloin voidaan ajatella, että se on pysyvä ja silloin on todella kiristetty verotusta. Se on väärä signaali ihmisille, jotka haluavat kouluttautua ja ottaa vastuuta. Mitä enemmän meillä on hyväpalkkaista työtä Suomessa, sen parempi kaikille.
Hallituspuolueista keskusta ja uusi vaihtoehto ovat ilmoittaneet kannattavansa solidaarisuusveron lisäkiristyksen jatkamista. Solidaarisuusveron alaraja laskettiin 72 300 euroon 90 000 eurosta vuosiksi 2016 ja 2017. Hallitus päättää solidaarisuusveron jatkosta budjettiriihessä elokuun lopussa.
Veroja kevennettävä 500 miljoonalla
Julkisuudessa on käyty keskustelua siitä, onko kilpailukykysopimuksen maksukorotukset kompensoitu jo verotuksessa palkansaajille ensi vuoden osalta. Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mielestä veroja kevennettiin tänä vuonna niin paljon, että se kattaa myös ensi vuoden maksukorotukset.
Fjäder huomauttaa, että tämän vuoden veronkevennykset olivat osa kilpailukykysopimusta.
– Ei se ollut hallituksen ylimääräinen veronkevennys. Hallitus sitoi itsensä kiky-sopimukseen sillä, että jos pojat ja tytöt saatte kattavuutta, saatte palkinnon.
Veronkevennysten määrä nousi portaittain kilpailukykysopimuksen kattavuuden mukaan. Kun kattavuus nousi yli 90 prosentin, veronkevennykset nousivat 515 miljoonaan euroon.
Akavan mukaan ansiotuloverotusta täytyy laskea puolella miljardilla myös ensi vuonna.
– Noin 500 miljoonaa on se tarve, jotta kenenkään verotus ei kiristys, Fjäder sanoo.
Hänen mukaansa verotusta joudutaan korjaamaan joka vuosi vuoteen 2020 asti, koska muutoin kilpailukykysopimukseen liittyvät maksukorotukset kiristävät verotusta.
Yritystukia voidaan kohdentaa uudelleen
Fjäder rahoittaisi tuloveronkevennykset talouskasvusta. Hänen mielestään 500 miljoonaa ei ole suuri summa valtion budjetissa, koska osa tulee veroina takaisin.
– Yhden prosentin työllisyysasteen nosto tuo nettoa noin 800–900 miljoonaa valtiolle.
Hänen mukaansa myös yritystukia voidaan katsoa veronkevennysten rahoittamiseksi. Akavan mielestä yritystuista voitaisiin kohdentaa pari sataa miljoonaa uudelleen.
– Mutta mieluummin kohdentaisin sen uudelleen koneiden, laitteiden ja kiinteistöjen tukemisesta aivojen tukemiseen, jolla luodaan uutta työtä Suomeen, Fjäder sanoo.
