Kunta-alan työehtosopimusten puitteissa tehty työ on 7–8 prosenttia kalliimpaa kuin sama työ yksityisellä sektorilla.
Elinkeinoelämän Valtuuskunta EVA:n laskelmien mukaan suurin lisäkustannus kunnille koituu työnantajan eläkemaksusta, joka on keskimäärin 4,0 prosenttiyksikköä korkeampi kunnissa kuin yksityisellä sektorilla. Kyse on lisämaksusta, joka johtuu aikoinaan kunnissa myönnetyistä normaalia paremmista eläke-eduista.
Loput 3–4 prosenttia kuntatyön korkeammista kustannuksista selittyvät eroilla kuntien ja yritysten työehtosopimuksissa. Kuntatyössä esimerkiksi työajat ovat lyhyemmät ja lomat pidemmät kuin yksityisellä sektorilla, vaikka vähimmäispalkat voivatkin olla alemmat.
Arvio kuntatyön lisähinnasta esitetään EVA Analyysissä Onko kuntatyö kallista? Laskelman on tehnyt Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVA:n tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto.
Laskelma perustuu eläkemaksujen ja työehtojen vertailun lisäksi palkkatilastoihin. Mukana on kuusi vertailukelpoista ja palvelutuotannon kannalta keskeistä ammattiryhmää: lähihoitajat, sairaanhoitajat, siivoojat, huoltomiehet, lastentarhanopettajat ja luokanopettajat.
Yli miljardin taakka
Kun kuntatyön lisähinta suhteutetaan kuntasektorin henkilöstökustannuksiin, kunnille kertyy vuositasolla 1,5–1,7 miljardin euron kustannustaakka.
– Se on kunnille merkittävä kilpailuhaitta suhteessa yksityisen sektorin palveluntuottajiin. Kunnat lähtevät takamatkalta kilpailuun yritysten kanssa, toteaa Haavisto.
Helpointa olisi puuttua eläkemaksusta aiheutuvaan kuntatyön lisähintaan. Hallitus ehdottaakin lausuntokierroksella olevassa Keva-lain muutosesityksessä menoperustaisen eläkemaksun tilalle tasausmaksua.
– Se hoitaisi eläkemaksuihin liittyvät ongelmat ainakin osittain. Myös työehtoihin kannattaisi pyrkiä vaikuttamaan, sillä jos työnantaja ei ole kilpailukykyinen, siitä on haittaa myös työntekijälle, Haavisto toteaa.
