EU-parlamentaarikko Liisa Jaakonsaari (sd.) sanoo suhtautuvansa EU-puolustukseen periaatteessa myönteisesti, mutta katsoo tämänhetkisten suunnitelmien vievän väärään suuntaan. Hänen mukaansa EU-parlamentissa on jo heitelty ilmaan ajatusta, että EU-armeija tarvitaan torjumaan Eurooppaan saapuvia pakolaisvirtoja.
– Joku parlamentissa jo puhui, että eurooppalainen armeija on ratkaisu maahanmuuttokriisiin. Se vie jo aivan älyttömän kauaksi EU:n ytimestä, joka on diplomatia ja kriisinhallinta.
Jaakonsaaren mielestä puolustusyhteistyötä kannattaa lisätä, koska monessa EU-maassa aseet ovat vanhentuneita ja määrärahat kuluvat vanhentuneiden kasarmien ylläpitoon. Monet jäsenmaat vastustavat silti EU-budjetin kasvattamista, mikä puolestaan olisi yhteisen armeijan ehtona.
– En ole aivan mielettömän innostunut armeijakeskustelusta, hän sanoo.
Pohdinnat EU:n yhteisestä puolustuksesta ovat vahvistuneet sen jälkeen, kun Britannia äänesti EU-eron puolesta. Britit vastustavat tai ainakin jarruttavat EU-puolustusta, joten jos saarivaltio jättää unionin, mannereurooppalaisille jää enemmän poliittista tilaa laatia puolustussuunnitelmia.
Kovin nopeasti ei yhteistä armeijaa kannata odottaa, muistuttaa kokoomusmeppi Petri Sarvamaa.
– (Venäjän presidentti Vladimir) Putin ehtii istua tämä kauden ja seuraavan ja vielä sitä seuraavankin. Tavoite on hyvä, mutta missään tapauksessa meidän ei Suomessa pidä turvautua EU:n armeijaan.
EU-parlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (kok.) muistuttaa, että jäsenmaiden puolustusvoimien yhdistämisen edessä on iso periaatteellinen este: voiko sotilaita käskyttää jonkun toisen maan komentaja?
– Tässä ollaan aika lähellä sinkkiarkkukeskustelua.
EU on perustanut nopean toiminnan joukot jo vuonna 2007. Näissä jäsenmaiden joukot ovat toimineet yhteistyössä. Esimerkiksi Pohjoismaista taisteluosastoa vuonna 2008 johti englantilainen esikunta.
Mitä pitemmälle joukkojen yhdistämistä viedään, sitä monimutkaisemmaksi muuttuu päätöksenteko, kun joukkoja todella tulisi käyttää, Pietikäinen arvioi. Jos päätös pitää esimerkiksi käsitellä jokaisen jäsenmaan parlamentin ulkoasiainvaliokuntaa vastaavassa elimessä, aikaa kuluu.
– Siinä saa olla aika pitkäkestoinen kriisi, ennen kuin nopean toiminnan joukko on koossa.
Pietikäinen uskoo, että EU:n puolustussuunnitelmat etenevät aikanaan, mutta ne vaativat jonkin ison ongelman kohtaamista. Vastaavalla tavalla on edetty talouskriisissä ja maahanmuuttokriisissä.
– Kaikki tietävät mitä pitäisi tehdä, mutta pitää olla isot uhat että jotain tapahtuu.
