Kasvatustieteiden tohtori Atso Taipale ja rehtori Kyösti Värri luovuttivat asiaa koskevan ehdotuksensa opetus- ja viestintäministeri Krista Kiurulle (sd.).
Ehdotuksen mukaan Valtioneuvoston viime marraskuussa antamaa lukion tuntijakoasetusta pitäisi muuttaa siten, että se antaisi koulutuksen järjestäjille niiden omilla päätöksillä mahdollisuuden poiketa valtakunnallisesta tuntijaosta. Poikkeamamahdollisuus muistuttaisi hyvin pitkälti nykyistä erityisen koulutustehtävän antamaa tuntijakopoikkeamaa. Tällöin tuntijaon soveltaminen yhtenäistyisi ja siihen liittyvä lupamenettely poistuisi.
Selvitysmiesten mukaan uudistus merkitsisi, että epätasa-arvo nykyisten erityisen koulutustehtävän lukioiden ja painotettujen yleislukioiden välillä vähenisi.
– Ratkaisu edistäisi opiskelijoiden tasa-arvoa ja koulutuksen järjestäjien yhdenvertaisuutta, mahdollistaisi nykyistä tehokkaammin opintojen ja harrastusten yhdistämisen ja yksilöllisten opintopolkujen rakentamisen, ehdotuksessa todetaan.
Varsinainen erityinen koulutustehtävä olisi jatkossa luonteeltaan valtakunnallinen koulutus- ja kehittämistehtävä, joka myönnettäisiin hakemuksesta osalle koulutuksen järjestäjiä. Tehtävä olisi määräaikainen ja kohdentuisi opetuksen taide-, urheilu-, kieli- ja tiedepainotuksiin.
Lisäksi kansainvälisille kouluille, Steiner-lukioille ja IB-lukioille myönnettäisiin erityinen koulutustehtävä nykyisen käytännön mukaisesti.
Nykyisen järjestelmän kritiikki kohdistui lupaprosessiin, tehtävien painotuksiin, lupien määrään, erillisrahoitukseen ja tuntijakopäätöksestä poikkeamiseen.
Taipaleen ja Värrin mukaan koko järjestelmä pitää perusteellisesti uudistaa vastaamaan tämän päivän ja tulevaisuuden tarpeita.
– Erityisen koulutustehtävän luvan saavien tehtävänkuva tulee täsmentää, rahoitusperusteet yhtenäistää ja valintaperusteet selkiyttää niin, että luvan hakijoiden vertailu tapahtuu yhtenäisten kriteerien pohjalta, raportissa todetaan.
Selvitysmiesten mukaan erityisen koulutustehtävän verkostoon valittaisiin jatkossa vetovoimaisia, toisiaan täydentäviä ja erinomaisiin tuloksiin yltäneitä lukioita, jotka ovat painotuksiltaan ja pedagogiikaltaan muista erottuvia.
Toimikausi olisi aluksi viisi vuotta ja myöhemmin verkostoa uudistettaisiin aina opetussuunnitelmauudistuksen yhteydessä.
Valintaperusteina olisivat tiedot koulutuksen kysynnästä, toteutumasta, vaikuttavuudesta ja innovaatiokeskusroolista. Erityisiin kehittämis- ja koulutustehtäviin myönnettäisiin koulutuksen järjestäjille harkinnanvaraista erillisrahoitusta, joka olisi luonteeltaan suoriteperusteista.
Erityisen koulutustehtävän luvan saaneita koulutuksen järjestäjiä on nyt 42 ja luvan mukaisesti toimivia oppilaitoksia runsaat 70 eli lähes 20 prosenttia kaikista nuorille koulutusta tarjoavista lukioista.
