EPSI Rating tutkii vuosittain suomalaisten tyytyväisyyttä terveydenhuollon ja hammashoidon palveluihin, peruskouluihin sekä julkiseen liikenteeseen. Indeksi tuotetaan asteikolla 0–100, missä 75 on hyvä taso.
Tuoreessa tutkimuksessa julkisen terveydenhuollon saama arvosana laski selvästi viime vuodesta. Julkisen terveydenhuollon saama indeksin arvo oli niukasti 70 paremmalla puolella.
Yksityisen puolen potilaat taas ovat entistä tyytyväisempiä saamaansa terveydenhuoltoon kokonaisuutena, ja antavat yksityisille hoitolaitoksille erinomaisen arvosanan (indeksin arvo 81).
Vastaavanlainen kehitys on nähtävissä hammashoidossa. Yksityisten palveluntarjoajien asiakkaat ovat tänä vuonna todella tyytyväisiä (indeksin arvo 87), kun taas julkisen sektorin arvosana putoaa viime vuoden hyvältä tasolta tyydyttävälle (indeksi 73).
Tutkimuksessa ilmeni, että pienillä, alle 20 000 asukkaan paikkakunnilla asuvat vastaajat olivat kaikkein tyytymättömimpiä julkisiin terveyskeskus- ja sairaalapalveluihin.
– Näiltä vastaajilta julkinen sektori sai indeksin arvoksi 67,9, joka alittaa selvästi valtakunnallisen tason, kertoo EPSI Finlandin toimitusjohtaja Mats Nybondas.
– On mielenkiintoista seurata, tasoittuvatko julkisten terveyspalveluiden tyytyväisyyserot kun uudet sote-alueet tulevaisuudessa pääsevät aloittamaan toimintansa, Nybondas jatkaa.
Tyytyväisyystutkimuksessa naiset antavat julkiselle terveydenhuollolle selvästi heikompia arvosanoja kuin miehet. Sen sijaan suomalaiseen hammashoitoon naiset ovat paljon miehiä tyytyväisempiä. Myös peruskoulujen kohdalla on nähtävissä sama ilmiö kuin hammashoidossa, eli paremmat arvosanat tulevat naisilta.
Suurten paikkakuntien peruskoulut pärjäävät parhaiten
Peruskoulujen tyytyväisyysarvosana valtakunnallisella tasolla pysyy vakaana viime vuoteen verrattuna. Tämän vuoden tulos 77,3 on hyvää tasoa.
– Näihin lukuihin vaikuttavat opetuksen laadun lisäksi esimerkiksi luokkakoot sekä mahdolliset sisäilmaongelmat ja niiden käsittely. Selvästi tämänkaltaiset resurssihaasteet eivät ole toistaiseksi päässeet romahduttamaan suomalaisten mielikuvaa peruskoulujen tasosta, Nybondas toteaa.
Yli 200 000 asukkaan paikkakunnilla peruskoulujen saama arvosana (79,0) on jo erinomaisen rajoilla.
– Julkisessa keskustelussa käsitelty huoli vieraskielisten oppilaiden osuudesta ei näissä tuloksissa näy – suurilta paikkakunnilta, joihin ulkomaalaistaustainen väestö on keskittynyt, löytyvät myös peruskoulupalveluihinsa tyytyväisimmät vastaajat, toteaa Nybondas.
Tutkimusta varten EPSI Rating haastatteli noin tuhat vastaajaa. Tutkimuksen virhemarginaali on noin +/-2 indeksiyksikköä suuntaansa.
