Verkkouutiset

Työn muutoksella suuri vaikutus eläkkeisiin ja julkistalouteen

Palkkojen kasvun pysähtyminen loisi pitkällä aikavälillä työeläkemaksuun neljän prosenttiyksikön korotuspaineen ja lisäisi julkisen talouden ahdinkoa.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Täystyöllisyys nostaisi tulevia työeläkkeitä, helpottaisi niiden rahoitusta ja poistaisi kestävyysvajeen. Eläketurvakeskuksen ja Sitran tuoreet skenaariolaskelmat havainnollistavat työn muutosten seurauksia eläkejärjestelmälle ja julkiselle taloudelle.

Laskelmilla on arvioitu, miten ansiokehityksen pysähtyminen, yrittäjyyden merkittävä kasvu tai tuloerojen kärjistyminen vaikuttaisivat eläkejärjestelmään ja julkiseen talouteen. Laskelmista selviää myös, että kestävyysvajeen poistamiseen tarvittaisiin nykyistä huomattavasti korkeampi työllisyysaste.

– Työllisyyden ja palkkojen kehityksellä on suuri vaikutus julkiseen talouteen ja eläkkeiden rahoituspohjaan. Jotta suunta olisi myönteinen, päätöksentekijöiden tulisi huolehtia suomalaisten osaamisesta ja sitä kautta työllisyydestä ja palkkasummasta, sanoo johtaja Timo Lindholm Sitrasta.

Tulevat eläkkeet nousisivat merkittävästi

Hallitus tavoittelee 72 prosentin työllisyysastetta vuoteen 2019 mennessä. Entä jos Suomen työllisyysaste nousisi 80 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä, kuten valtiosihteeri Martti Hetemäki on esittänyt tavoitteeksi?

Kunnianhimoinen tavoite tarkoittaisi lähestulkoon täystyöllisyyttä. Työurien olisi pidennyttävä reippaasti alusta, keskeltä ja lopusta.

Seurauksena julkisen talouden noin seitsemän miljardin kestävyysvaje poistuisi lähes kokonaan. Työeläkemaksua voitaisiin laskea.

– Korkea työllisyys nostaisi keskieläkettä selvästi nykyennustetta korkeammaksi sekä euromääräisesti että ansiotasoon suhteutettuna, kertoo kehityspäällikkö Heikki Tikanmäki Eläketurvakeskuksesta.

Ansiotason jämähtäminen loisi korotuspainetta työeläkemaksuun

Skenaariolaskelmista huolestuttavin olisi talouskasvun pysähtyminen. Sitä kuvaavassa laskelmassa ansiotason kasvu pysähtyisi ja eläkejärjestelmän sijoitustuotot jäisivät pysyvästi mataliksi (2,5–3,0 prosentin tuotto-oletus).

Kun maksutulot pienenisivät ja sijoitustuotot kutistuisivat, työeläkemaksuun tulisi lähes neljän prosenttiyksikön korotuspaine pitkällä aikavälillä. Skenaario kasvattaisi julkisen talouden velkaa merkittävästi ja kestävyysvajetta runsaan prosentin suhteessa bruttokansantuotteeseen eli yli kolme miljardia euroa.

Skenaariolaskelmat ovat Eläketurvakeskuksen, Sitran, Ajatushautomo Demoksen ja valtiovarainministeriön yhteishanke. Laskelmat perustuvat Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin laskentamalliin (PTS) ja valtiovarainministeriön kestävyysvajeen laskentakehikkoon.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)