Krista Kiuru (sd.) haluaa, että neljän tai viiden vuoden aikana korkeakoulujen aloituspaikkoja lisätään vuosittain jopa 3000. Suunnitelma on osa hallituksen viimesyksyistä rakennepoliittista ohjelmaa.
– Korkeakoulutus on suuri investointi niin yhteiskunnalta kuin yksilöltäkin, eikä päätöksiä koulutuksen suuntaamisesta tulisi tehdä hatusta vetäen, sanoo Ekonomiliiton puheenjohtaja Timo Saranpää tiedotteessa.
Hänen mielestään olennainen kysymys on hankkeen rahoitus. Korkeakoulutuksen laatua ei tule hänen mielestään asettaa uhanalaiseksi millään alalla.
– Mikäli päätös lisäaloituspaikoista pitää, on niihin löydyttävä myös lisärahoitusta, Saranpää vaatii.
Korkeakouluopiskelijoiden määrä opettajaa kohti on hänen mukaansa kasvanut 70 prosentilla vuosina 1985–2009.
Opetusministeri Kiuru vakuutti torstaina eduskunnan kyselytunnilla, että lisäpaikat tullaan kohdistamaan juuri niille aloille, joilla on kysyntää työvoimasta. Hän nosti esiin erityisesti sosiaalityöntekijät, opettajankoulutuksen sekä kasvualat, kuten kaivannaisalan ja uusiutuvat energiat. Keskusteluissa ovat olleet esillä myös lisäykset kauppa- ja oikeustieteellisillä aloilla.
– Ministerin tulisi tuoda nyt esiin tarkka esitys korkeakoulujen mahdollisten lisäpaikkojen kohdentamisesta. Nyt on oltu pitkään huhujen varassa eikä valmistelu ole ollut ollenkaan läpinäkyvää, Lakimiesliiton toiminnanjohtaja Jorma Tilander toteaa.
– Kannattaa myös huomata, että vastavalmistuneiden lakimiesten työttömyys on lyhyessä ajassa noussut 80 prosenttia, ja kauppatieteilijöitä on työttömänä miltei 3000. Lisäkoulutukselle ei ole asiallisia perusteita, Tilander jatkaa.
