Keskustan kansanedustaja Mikko Kärnä kirjoittaa Maaseudun Tulevaisuuden kolumnissa, että Suomessa syödään liikaa ulkomaista halpalihaa, ei liikaa suomalaista laatulihaa. Tämä käy Kärnän mukaan lopulta kalliiksi ympäristölle, eläinten hyvinvoinnille, suomalaisille tuottajille ja kuluttajille.
”Kymmenen suurimman lihantuojamaan listalta löytyy sellaisia maita kuin Saksa, Thaimaa, Tanska, Puola, Brasilia ja Uusi-Seelanti. Jokaisessa näistä lihaa tuotetaan menetelmin, jotka eivät ole Suomessa laillisia. Sioilta amputoidaan saparot, osassa maista eläimille syötetään kasvuhormoneja ja varmuudeksi antibiootteja, broilerit tuotetaan hyvinvoinnista välittämättä ja ruhot klooripestään salmonellan poistamiseksi”, Kärnä sanoo.
”Miksi haluamme syödä vuosittain yli 81 miljoonaa kiloa tällaista moskaa? Keväisen mätälihaskandaalin laineiden laannuttua on brassilihankin kauppa normalisoitunut”, hän lisää.
Syynä on Kärnän mukaan tietenkin hinta.
”Eettinen ja ekologinen eläintuotanto maksaa, eikä suomalainen tuottaja kykene kaikkine hänelle asetettuine vaatimuksineen kilpailemaan sellaisten tuotteiden kanssa, joilla ei ole mitään vaatimuksia.”
Uusi eläinsuojelulaki tekisi Kärnän mukaan eettisistä eläintuotannon vaatimuksista suomalaisille tuottajille yhdet korkeimmista koko maailmassa.
Kärnä ehdottaa, että ulkomaalaiselle lihalle määrättäisiin eettisyysvero.
”Se nostaisi suomalaisen lihan kilpailukyvyn kattoon ja takaisi tuottajille riittävän korvauksen työstään.”
”Myös kuluttajien vastuuta on syytä peräänkuuluttaa. Markkinataloudessa me määräämme, millaista ja millä menetelmillä tuotettua lihaa haluamme syödä”, Kärnä sanoo.
