Maahanmuuttopolitiikan työryhmä linjasi viime viikolla, että EU- ja Eta-maiden ulkopuolisen työvoiman tarveharkinnasta pidetään pääsääntöisesti kiinni tulevallakin vaalikaudella.
Hallitusohjelmaan on tulossa kuitenkin kirjaus, jonka mukaan ”EU-alueen ulkopuolisen työvoiman tarveharkintaa lievennetään, kun se on työllisyyden ja julkistalouden kannalta perusteltua, mahdollistaen yrityskohtaisesti erityisosaajien työllistämisen nopeuttamisen, alueellisen ja alakohtaisen työvoiman turvaamisen sekä käytännön prosessien helpottamisen”.
Miten lausetta tulkitaan, kuinka tarveharkinnan soveltaminen käytännössä muuttuu, maahanmuuttoryhmää vetänyt kansanedustaja Juho Eerola (ps.)?
– Pääsääntönä on siis se, että nykykäytäntö jatkuu. Tahtotila on, että tarveharkinta säilyy suurimmaksi osaksi nykyisellään. Joidenkin erityisammattiosaajien kohdalla asiaa helpotetaan, jos yritys tällaisia tarvitsee, Eerola sanoo.
Eerolan mukaan ”sen suurempaa keskustelua” ei ryhmässä kuitenkaan käyty, vaatiiko kirjaus tarveharkinnan lieventämisestä tulevaisuudessa joitain lainsäädäntömuutoksia.
Ulkomaisen työvoiman tarveharkinta tarkoittaa käytännössä sitä, että työnantajan on EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta rekrytoidessaan pystyttävä osoittaman, ettei vastaavaa kotimaista työvoimaa ole tarjolla.
Tarveharkintaan liittyviä päätöksiä tehdään työ- ja elinkeinotoimistoissa.
Keskusta ja kokoomus ovat kannattaneet tarveharkinnasta luopumista helpottaakseen ulkomaisen työvoiman rekrytointia, kun taas perussuomalaiset on halunnut nykykäytännön säilyvän.
