Lihavuusleikkaukseen ohjatut voivat ruotsalaistutkimuksen mukaan säästyä eteisvärinä-rytmihäiriöltä muita lihavuuspotilaita todennäköisemmin, kertoo uutispalvelu Duodecim.
Sairastumisriski on noin kolmanneksen pienempi kuin lihavuuspotilailla, jotka saavat vain tavanomaista hoitoa.
Ruotsalaiseen SOS-lihavuustutkimukseen perustuvat tulokset kattavat 4 000 potilaan 19 vuotta kestäneeseen seurantaan. Puolet potilaista satunnaistettiin lihavuusleikkaukseen, ja puolet sai tavallista hoitoa.
Seurannan aikana eteisvärinään sairastui leikkausryhmäläisistä 12 prosenttia ja verrokeista 17 prosenttia, mikä tarkoittaa, että leikkausryhmäläisten sairastumisriski oli noin kolmanneksen pienempi. Riski pieneni etenkin nuorilla potilailla sekä potilailla, joiden verenpaine oli koholla.
Lihavuus on Duodecimin mukaan tunnettu eteisvärinä-rytmihäiriön riskitekijä, mutta tätä ennen lihavuusleikkauksen vaikutuksia sairastumisriskiin ei ole tutkittu. Lihavuusleikkausten tiedetään myös ehkäisevän ja usein myös parantavan aikuistyypin diabeteksia.
Suomessa lihavuusleikkauksia tehdään pääasiassa sairaalloisen lihaville potilaille, joiden lihavuus on jatkunut vähintään viisi vuotta ja joiden painoindeksi on yli 40. Tämä tarkoittaa 170-senttiselle henkilölle vähintään 116 kilon painoa ja 180-senttiselle yli 130 kiloa. Vaikeahoitoista diabetesta tai useita lihavuuteen liittyviä sairauksia potevia leikataan Duodecimin mukaan kuitenkin jo silloin, kun painoindeksi ylittää 35.
Tutkimus julkaistiin Journal of American College of Cardiology -lehdessä.
Uutispalvelu Duodecim
