Lähes kolmen miljoonan euron tutkimusrahoituksen saanut hanke Demokratins drivkrafter: Kontext och särdrag i Finlands och Sveriges demokratier 1890–2020 keskittyy suomalaisen ja ruotsalaisen demokratian pitkän aikavälin tutkimukseen.
Tutkimuksessa analysoidaan demokratian edellytyksiä ja käyttövoimia poliittisen kulttuurin, geopolitiikan vaikutusten sekä maailmantalouden näkökulmista.
Hanketta johtaa Helsingin yliopiston historian professori Henrik Meinander, ja se toteutetaan Helsingin yliopiston, Jyväskylän yliopiston, Södertörns högskolanin, Tukholman yliopiston ja Upsalan yliopiston tutkijoiden yhteistyönä.
Vuosille 2015–2017 sijoittuvan kolmevuotisen hankkeen suurimmat rahoittajat ovat Jane ja Aatos Erkon säätiö 1,7 miljoonalla eurolla ja Östersjöstiftelsen miljoonalla eurolla.
Helsingin yliopiston osuudessa tutkitaan demokratian käyttövoimia, eli miten Suomen ja Ruotsin poliittiset kulttuurit yhdessä geopolitiikan ja maailmantalouden kanssa muokkasivat yhteiskuntiemme demokraattisia rakenteita 1930-luvulta 1980-luvulle.
– Ajanjakso oli vahvan valtion ja kansallisen yhtenäiskulttuurin aikaa monella puolella Eurooppaa, Henrik Meinander sanoo.
Meinander tutkii, miten demokratian käyttövoimat muokkasivat 1960-luvun yhteiskuntakehitystä ja analysoi geopolitiikan vaikutusta demokratioihin pidemmällä aikavälillä.
– Toimiakseen hyvin demokratia tarvitsee hyvät ja turvalliset kasvuolosuhteet, eli vahvaa kansalaisyhteiskuntaa, vakaata geopoliittista ympäristöä ja talouskasvua. Jos jokin näistä käyttövoimista puuttuu demokratia menettää ennemmin tai myöhemmin niin uskottavuutensa kuin toimivuutensa, Meinander sanoo.
