Pelkästään EU:n alueella tautiin sairastuu satakunta ihmistä vuodessa.
Ruokaan C. botulinum joutuu ympäristöstä, jossa sitä esiintyy paikoitellen runsaastikin kestävinä itiöinä. Itiöt selviytyvät elintarviketeollisuuden prosesseista ja saattavat itää toksisiksi kasvustoiksi pakatuissa ruuissa jopa jääkaappilämpötiloissa.
Väittelijä David Kirk selvitti tutkimuksessaan C. botulinumin itiömuodostuksen säätelymekanismeja sekä sitä, miten itiöityminen on yhteydessä bakteerin selviytymiseen kylmässä.
Vaikka bakteeri-itiöiden merkitys elintarvikkeiden turvallisuuden ja laadun kannalta on erittäin suuri, C. botulinumin ja monien muiden ruokamyrkytysbakteerien itiöitymisen mekanismit on tunnettu huonosti.
Kirk havaitsi, että mekanismit olivat pääpiirteiltään samankaltaiset kuin itiöitymisen mallilajissa, Bacillus subtiliksessa, mutta sigmatekijöiden toiminta C. botulinumissa poikkesi mallilajista olennaisesti.
C. botulinum -itiöt saattavat itää myrkyllisiksi kasvustoiksi jopa bakteerille stressaavissa olosuhteissa, kuten suola-, pH- ja kylmästressissä, joita yleisesti käytetään elintarvikkeiden säilönnässä.
Kirk osoitti ensimmäistä kertaa, että yksi itiöitymistä säätelevistä sigmatekijöistä sääteli myös stressivastetta. Tämän sigmatekijän on sukulaislajeilla osoitettu myös säätelevän toksiini- eli myrkkytuotantoa.
– Havainnot osoittavat, että itiöityminen, bakteerin stressivaste ja toksiinituotanto, jotka muodostavat bakteerin kannalta erittäin tehokkaan strategian lajin säilymisen näkökulmasta, ovat uudella tavalla geneettisesti kytkettyjä. Havainnoilla on tärkeä merkitys uudenlaisten ja entistä tarkempien elintarviketurvallisuuden arviointi- ja hallintamenetelmien kehittelyssä, Kirk toteaa väitöstiedotteessaan.
BSc David Kirkin väitöskirja Alternative sigma factors F, E, G, and K in Clostridium botulinum sporulation and stress response tarkastetaan perjantaina 30. tammikuuta Helsingin yliopistossa.
