Keskustiedustelupalvelu CIA:n nettiin tuomien historiallisten asiakirjojen joukossa on lokakuulle 1978 päivätty Western Europe Review. Sen Suomi-osuuden ensimmäisenä alaotsikkona on Suomi-Neuvostoliitto: Muuttuvat suhteet.
CIA:n katsauksen kirjoittaja ei vaikuta tienneen kaikesta Neuvostoliiton 1970-luvulla tekemästä painostuksesta Suomea kohtaan, mutta hänen huomionsa Suomen tuolloisesta kehityksestä ovat merkitseviä.
Katsauksen mukaan Suomi oli suostunut Neuvostoliiton kanssa muutamiin uusiin järjestelyihin, jotka antoivat ymmärtää että Suomi ”on alkanut harkita uudelleen rajoituksia joita puolueettomuus asettaa NL-Suomi -suhteille”.
Muutoksesta kertoivat 15 kuukauden suunnitelma sotilaallisista kontakteista, yhteisten taloushankkeiden lisääntyminen ja maiden yhteisten ehdotusten mukaiset lausunnot kansainvälisestä aseidenriisunnasta.
”Erityisen kiinnostava oli tavanomaisen maininnan Suomen puolueettomuudesta puuttuminen syyskuun tapaamisessa neuvostopääministeri (Aleksei) Kosyginin ja presidentti (Urho) Kekkosen välillä”, CIA huomautti.
Katsauksessa käydään muutoskohtia tarkasti läpi. Suomen puolueettomuutta koskevien viittausten todetaan olleen tunnusmerkki.
”Poistuminen tästä perinteisestä politiikasta oli erityisen ilmeinen heinäkuussa, kun Neuvostoliiton puolustusministeri (Dmitri) Ustinov, Suomen vierailullaan, vaati yhteisiä Suomen ja Neuvostoliiton liikkeitä. Kekkonen ilmeisesti ei vastannut Ustinovin toistuviin avauksiin, ja Helsinki myöhemmin yritti kiistää pyyntöä tehdyn”.
CIA:n katsaus arvioi, että muutoksen takana Suomessa saattaisi olla, että nuorempi sukupolvi upseereita ja talousvirkailijoita ei enää pitänyt Venäjää pahansuopana ja valmiina viemään Suomelta maata, vaan ”hyödyllisenä talouskumppanina jolla on legitiimejä turvahuolia”.
”Kekkonen saattoi olla myös niin ällikällä lyöty yhteisten harjoitusten esityksen uhasta, että hän tunsi oikeaksi olla painostamatta niin lujaa Neuvostoliiton tunnustuksen Suomen puolueettomuudelle saamiseksi, kunhan Ustinovin ehdotus hylättäisiin”, CIA:n anonyymi kirjoittaja totesi.
Myöhemmin julki tulleiden tietojen mukaan sotaharjoitusehdotuksen tausta kuitenkin oli pitkä ja erilainen, eikä se tullut yllätyksenä.
