Puolueet ovat lupailleet kaikenlaista pientä yrittäjien aseman parantamiseksi. Etujärjestöt ovat myös vaatineet kaikenlaista. Verkkouutiset kokosi ehdotuksia ja testasi niitä yrittäjillä.
ITA Nordic -yhtiön toimitusjohtaja Tommi Matikainen sanoo, että jos puoletkin uudistuksista saadaan maaliin, kilpailukyky paranee niin paljon, että vientikauppoja saadaan reilusti lisää.
– Luulen, että meidän yrityksen osalta puhutaan helposti 10–20 lisätyöpaikasta, hän sanoo.
Perheyritys ITA Nordic valmistaa koneen osia teollisuudelle ja myy tuotteistaan kolmanneksen Keski-Euroopan markkinoille. Ala on suhdanneherkkä ja kilpailu on kovaa. Matikaisen mukaan jo muutaman prosentin kustannusten lasku parantaisi asemia merkittävästi.
– Ravintola-ala kohtaa paljon päättömiä sääntöjä. Osa tulee EU:sta, osan olemme keksineet itse, ravintola-alan yrittäjä Hanna Munter puolestaan sanoo.
Hän pyörittää yhden hengen Harjula Catering -yritystään Somerolla.
Hänen mukaansa tuorein ”kukkanen” on terveysviranomaisen oiva-tarkastus. Valvoja tarkastaa useita seikkoja, kuten yleisen siisteyden, hygienian sekä ruuan säilytys- ja käsittelytilat.
Yrittäjä saa tarkastuksen perusteella todistuksen, joka on joko ”hymynaama” tai ”ruttunaama”. Se tulee ripustaa asiakkaiden nähtäväksi. Munterin mukaan kohtuutonta on, että yrittäjälle annetaan korjausehdotukset, mutta ruttunaama pitää jättää näkyviin, vaikka tekisikin korjaukset.
Verkkouutiset kysyi Matikaisen ja Harjulan mielipiteitä kuuteen yrittäjien aseman parantamiseksi esitettyyn ehdotukseen.
1. Työehdoista ja palkasta pitää sopia nykyistä enemmän yrityksen sisällä, ei työmarkkinajärjestöissä.
Tommi Matikainen: Ehdottomasti. Etenkin pienet yritykset ovat hyvin erilaisia ja ylhäältä sopiminen on jäykkää ja monesti hankalasti ymmärrettävää. Työehtosopimuksien tulkitseminen vaatii sellaista juridista asiantuntemusta, jota ei työpaikan osapuolilta voida kohtuudella vaatia.
Paikallista sopimista tulisi voida harjoittaa vapaasti etenkin talouden taantumien aikana. Huonoina aikoina meidän yrityksessämme joudumme menemään yleensä lomautuksiin ja irtisanomisiin, koska työehdot eivät anna joustavasti sopia palkan alennuksista kollektiivisesti. Esimerkiksi pekkasvapaat ja lomaltapaluurahat ovat koskemattomia.
Hanna Munter: Kyllä. Työehdot ja palkat tulisi nimenomaan saada sopia paikallisesti. Tämä on työllistämisen este. Silloin pitää työtä saada tarjota ja tehdä, kun sitä on. Aina tulee tilanteita, jolloin pitäisi sopia jopa matalammista palkoista ja työajoista, jotta voidaan säilyttää työpaikka. Hallituksen on otettava vastuu eikä siirtää sitä epädemokraattisen orkesterin käsiin.
2. Osa voitosta on voitava jättää yritykseen varauksena. Yritykseen jäävää tuloa on verotettava vasta sitten, kun se nostetaan ulos yrityksestä.
TM: Suositeltava veromuutos. Ruotsissa toimitaan varauksien kautta ja Virossa yrityksen voitosta ei makseta veroa, jos rahaa ei nosteta yrityksestä ulos. Meidän tapauksessa veromuutos toisi 100–200 000 euroa lisää investointeja vuosittain.
HM: Toivotan lämpimästi tervetulleeksi ehdotuksen. Markkinoilla on rahaa, mutta lainansaantiehdot eivät ehkä täyty. Yrityksen on voitava käyttää voittovarat oman yrityksen kehittämiseen. Yksi parhaita malleja, joita on tarjottu pitkiin aikoihin.
3. Työaikalakia on muutettava. Iltaisin ja viikonloppuisin tehtävä työ on laskettava samanlaiseksi työksi kuin virka-aikana tehty työ.
TM: Ehdottomasti kyllä. Meidän yrityksen kaikkien tuotteiden hinnat on sovittu yleensä vuodeksi eteenpäin, eikä asiakasta kiinnosta milloin työ tehdään. Yritys ei saa enempää rahaa vaikka työt tehdään sunnuntaisin. Lisäksi työntekijöidenkin ajatukset työn tekemisestä ovat muuttuneet. Osa haluaa tehdä pelkkää yövuoroa tai työskennellä viikonloppuisin kaksi pitkää päivää ja pitää arkipäivät vapaana.
HM: Jos ajattelee ravintola-alan näkökulmasta, kyllä tätä voisi katsoa. Kun etsii sunnuntaina Helsingistä ruokapaikkaa, sitä on vaikea löytää. Kun on alalle lähtenyt, pitää muistaa, että iltaisin ja viikonloppuisin työtä tehdään. Tässä on alakohtaisia eroja.
4. Uuden työntekijän koeaikaa on pidennettävä.
TM: Kyllä. Tällä hetkellä moni yksinyrittäjä tai pienyrittäjä ei uskalla palkata virherekrytoinnin pelossa. Neljä kuukautta on niin lyhyt aika, että sen seisoo vaikka päällään ja uskottelee työnantajalle erinomaisuutta.
Meillä käytetään paljon vuokrafirmojen palveluksia ja yleensä vuokrafirman kautta työskennellään noin yksi vuosi, jonka jälkeen uskallan tehdä lopullisen rekrytoinnin.
HM: Kyllä. Tällä ei pyritä sortamaan työntekijää, vaan sekä työntekijä että työantaja voivat arvioida, onko paikka sopiva. Tämä madaltaisi työllistämisen kynnystä. Se pitäisi pidentää kuuteen kuukauteen. Jos siitä selviää, Kansallisteatteri menettää suuria lahjakkuuksia.
5. Alv pitää muuttaa maksuperustaiseksi. Yrittäjän on voitava maksaa alv vasta, kun hän on itse saanut tuotteestaan maksun.
TM: Hyvä ja kannatettava muutos. Meidän tapauksessa tällä muutoksella olisi huomattava parannus kassaan, koska meidän toimialalla maksuehdot ovat yleisesti 90 päivää.
HM: Tämä olisi hyvä. Meidän alallamme on paljon yrityksiä, jotka ovat maksaneet raaka-aineet, palkat ja alvit, mutta odottavat edelleen maksua asiakkaalta. Pienyrittäjä toimii tässä pankkina.
6. Yrittäjien sairausloman omavastuuaikaa on lyhennettävä kolme päivää. Nykyisin osa yrittäjistä saa Kela-korvausta vasta, kun hän on sairastanut 9 päivää.
TM: En kannata karenssiaikojen lyhentämistä vaan haluaisin myös työntekijöille omavastuun sairastamiselle. Ei ole oikeudenmukaista, että yritys maksaa työntekijöiden sairastamisen kustannukset lyhyistä sairaslomista. Lisäksi sairausajan palkka pitää laskea 70–80 prosenttiin normaaliansioista, koska kun työntekijä jää kotiin, myös hänen kulunsa pienevät.
HM: Minkä ihmeen takia yrittäjää kohdellaan tässä eriarvoisesti. Me olemme lainsuojattomia, jos sosiaaliturvasta puhutaan. Sairauslomapäivät ovat monelle kohtalokkaita, koska ei ole sijaista.
