Kohteet, joissa betonin lujuusongelmia on joko epäilty tai havaittu, näyttävät jakautuvan kahteen erilliseen ryhmään, kertoo Betoniteollisuus ry.
Yhden ryhmän muodostavat pakkas-suolarasitukseen tarkoitetut ns. P-lukubetonit, joita käytetään useimmiten infrarakenteissa. P-lukubetoneilta vaaditaan ominaisuuksia, jotka edellyttävät sekä notkistavan että suojahuokosia tuottavan lisäaineen eli ns. huokostimen käyttämistä betonia valmistettaessa.
Tämän lisäaineyhdistelmän on havaittu joissakin tapauksissa muodostavan betoniin huomattavasti tarkoitettua enemmän ilmaa, mikä aiheuttaa betonin puristuslujuuden jäämisen ennakoitua alhaisemmaksi.
– Vaikka betonin ilmapitoisuutta tulisi ainakin vaativissa kohteissa mitata tehtaalla tehtävän laadunvalvonnan lisäksi myös rakennustyömaan toimesta ennen betonoimista, liian paljon ilmaa sisältävää betonia tiedetään joissakin tapauksissa päätyneen rakenteisiin saakka, Betoniteollisuus sanoo.
Lisäaineiden taipumus kehittää betoniin joissain tapauksissa huomattavasti liikaa ilmaa on tullut alalle yllätyksenä. Ilmiö on havaittu vasta äskettäin Liikenneviraston Kemijärven sillan tapauksen pohjalta teettämässä selvityksessä.
Ongelma vaikuttaa tässä vaiheessa liittyvän globaalin kemianteollisuuden tuottamien lisäaineiden yhteistoimintaan. Tästä syystä betoninvalmistajilla on vain hyvin rajallinen mahdollisuus puuttua tilanteeseen nopeasti.
Betoniteollisuuden mukaan ongelma voi olla jopa maailmanlaajuinen, joskin Suomen suola-pakkasrasitusta kestävien betonien osuus ja vaatimukset poikkeavat muista maista. Ilman lisäaineita näiden betonien valmistaminen on mahdotonta.
P-lukubetoneissa tunnistetun ilmapitoisuusongelman poistamiseksi betoniteollisuus on sopinut Aalto-yliopiston, Liikenneviraston ja lisäainevalmistajien kanssa ”Robust Air” -nimisen tutkimushankkeen toteuttamisesta. Sen tavoitteena on löytää sellaiset raaka-aineyhdistelmät, valmistusprosessit ja laadunvalvontakeinot, joilla betonin ilmapitoisuus pysyy hallittuna myös hankalissa olosuhteissa.
Betonia osattava käsitellä oikein
Toisen ryhmän muodostavat kohteet, joissa on päädytty tilaamaan työmaalle sellaista betonia, jonka työstettävyys ei ole ollut soveltuva työkohteeseen tai jonka lujuudenkehitys ei ole ollut riittävän nopeaa työn etenemiseen nähden.
Tavalliset perusbetonit eivät välttämättä lujitu riittävän nopeasti etenkään, jos betonointi tehdään kylmällä säällä ja muotit puretaan nopeasti joko rakentamisaikataulusta tai muottikierrosta johtuen. Näissä kohteissa ongelmat saadaan yleensä poistettua jatkamalla rakenteiden jälkihoitoa, lähinnä rakenteiden lämmitystä lisäämällä.
Mitään yleistä laatuongelmaa ei ole havaittu sementeissä tai seosaineissa, kuten maailmanlaajuisestikin vuosikymmeniä käytetyissä masuunikuonassa tai lentotuhkassa.
Jälkimmäisen ryhmän ongelmien hallintaan ottamiseksi Betoniteollisuus ry on sopinut Talonrakennusteollisuus ry:n ja Infra ry:n sekä Inspecta Sertifiointi Oy:n kanssa projektista, jolla parannetaan betoninvalmistajien ja työmaiden välistä tiedonkulkua ja täydennetään betonin oikeaoppiseen valintaan ja käyttöön liittyvää osaamista.
Betoniteollisuus korostaa, että hyvistä ominaisuuksistaan huolimatta betoni ei ole materiaali, jolla onnistutaan aina riippumatta siitä, miten betonia käsitellään. Merkittävä osa onnistunutta betonirakennetta on oikein suoritettu betonointityö.
– Tämä edellyttää oikein valittua kalustoa ja toteutustapaa sekä osaamista ja huolellisuutta valu- ja tiivistystyössä, Betoniteollisuus sanoo.
Viileissä olosuhteissa on usein syytä käyttää nopeammin kovettuvia erikoisbetoneita ja talvibetonilaatuja, joilla on normaalia nopeampi lujuudenkehitys. Varsinkin vaativissa rakennuskohteissa betonointia ja rakenteiden jälkihoitoa tarvitaan johtamaan jo normienkin vaatima riittävän pätevä betonityönjohtaja.
Betoniteollisuuden mukaan esiintyneet ongelmat ovat hallittavissa ja ratkaistavissa nyt käynnistetyillä toimilla.
– Toimiala uskoo, että oikealla asenteella ja yhteistyöllä läpi koko betonirakenteiden tilaus-toimitusketjun vastaavien ongelmien synty kyetään estämään vastaisuudessa.
