Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk) selventää tieliikennelaista ja erityisesti sanktiojärjestelmän uudistuksesta käytyä keskustelua.
– On annettu ymmärtää, että lakimuutos toisi ylinopeusvalvontaan nollatoleranssin ja tarkoittaisi jatkossa sitä, että jo 1 km/h ylinopeuksista tulisi aina seuraamusmaksu. Tämä ei anna asiasta oikeaa kuvaa, Berner kirjoittaa Facebookissa.
Bernerin mukaan rikesakkolaki koskee jo nykyisin kaikkia ylinopeuksia, eli myös nyt mikä tahansa ylinopeus on lain mukaan rangaistava.
– Olennaista on asiassa se, ettei tieliikennelain muutos ota kantaa poliisin tulkintaohjeeseen, joka määrittelee sen mihin asioihin poliisi puuttuu milläkin tavalla.
Berner selostaa, että esitettävässä laissa ei ole ehdotettu harkintavaltaa poliisin puutumiskynnyksen suhteen, eikä sitä ole voimassa olevassakaan laissa, vaan se on poliisin sisäisessä ohjeessa.
– Lisäksi uutisoinnissa on jäänyt sivuseikaksi se, että hallituksen esityksen mukaan pienimpien ylinopeuksien osalta sanktiomaksu olisi jopa pienempi kuin nykyisessä rikesakkolaissa.
Berner kertoo Poliisin ylijohdon (nykyinen Poliisihallitus) antaneen vuonna 2009 poliisiyksiköille oman sisäisen ohjeensa niin sanotusta puuttumiskynnyksestä.
– Sen mukaan poliisi ei voi antaa kenellekään lupaa ajaa lievääkään ylinopeutta, ja poliisin tulee mahdollisuuksien mukaan puuttua kaikkeen ylinopeudella ajamiseen.
– Valvontaresurssien riittämättömyys ja muut valvontaolosuhteet saattavat vaatia puuttumisrajan nostamista tai laskemista. Tällöin poliisin liikennevalvonnassa huomautuksen ja rikesakon välisenä rajana pidetään kaikilla nopeusrajoitusalueilla nopeusvalvontalaitteella mitattua 10 kilometrin ylitystä (sisältää myös 3 km/h teknisen vähennyksen). Alle 9 km/h ylityksistä käytetään sakon sijaan huomautusmenettelyä.
– Suomen poliisin puuttumiskynnys sakkoraja on ilmeisesti Euroopan korkein (se on yleisesti 1-6 km/h). Poliisin ohjeistusta noudatetaan erityisesti automaattisessa liikennevalvonnassa, Berner kirjoittaa.
