Päättyvän viikon politiikan uutisiin Suomessa kuului kohu EU-vaalitentistä, johon keskustan Juha Sipilä ei tullut ja josta keskustan Olli Rehn marssi ulos. Paneelin uutisoinnissa vähälle huomiolle jäi mukana olleiden puoluejohtajien linjaus Baltian auttamisesta.
Jos Ukrainan tapahtumat toistuisivat Baltian maissa ja Venäjä hyökkäisi Viroon, Latviaan tai Liettuaan, Suomi auttaisi baltteja. Näin linjasi enemmistö puoluejohtajista. Auttamiskeinoa he eivät tarkentaneet.
Kokoomuksen puheenjohtaja Alexander Stubb sanoi, että ensisijainen vastuu Baltian puolustuksesta on Natolla ja mailla itsellään. Vasta sen jälkeen tulevat EU:n turvatakuulausekkeet, jotka edellyttävät Suomelta toimia.
– Me valitsemme itse keinon, jolla autamme, Stubb sanoi.
Hänen mukaansa skenaario on epätodennäköinen, koska yhteenkään Nato-maahan ei ole hyökätty – ellei vuoden 1982 Falklandin sotaa tai vuoden 2001 terrori-iskua Yhdysvaltoihin lasketa hyökkäyksiksi.
Carl Haglundin (r.) mielestä EU:n turvatakuulausekkeet eivät velvoita Suomea auttamaan. Niiden henki on kuitenkin sellainen, että Suomi ei voisi pysytellä sivustakatsojana.
– Olisi naiivia kuvitella, että Suomi voisi siinä tilanteessa pysytellä kriisin ulkopuolella.
Antti Rinne (sd.) totesi, että Suomi osana EU:ta auttaisi ”varmasti”. Hän arvosteli vaalipaneelin järjestäjiä siitä, että he nostivat kysymyksen esille, koska Baltiassa ei ole tapahtunut mitään.
– Spekulointi julkisesti ei ole kovin järkevää.
Samaa mieltä oli Paavo Arhinmäki (vas.). Hänen mielestään asialla teoretisointi on vastuutonta.
– Minua häiritsee tällainen sodan lietsonta suomalaisessa mediassa. Nyt pitää laittaa jäitä hattuun.
Silloin hävetti
Timo Soini (ps.) huomautti, että todennäköisesti Baltian maiden ja Venäjän väliseen konfliktiin liittyisi perinteisen sodankäynnin muotojen lisäksi kyberhyökkäyksiä ja hybridisotaa. Nato olisi pakko toimia, koska Baltian jättäminen oman onnensa nojaan tarkoittaisi Naton yhteisen puolustuksen romahtamista.
– Sitä Natolla ei ole varaa menettää.
Soinin mielestä Suomen pitää kriisitilanteessa auttaa Baltian maita ”solidaarisuussyistä”. Hän muisteli 1990-luvun alkua, jolloin Baltian maat itsenäistyivät, mutta Suomi hänen mukaansa myötäili Neuvostoliittoa.
– Kyllä minä häpesin. Meidän suomalaisten pitää olla solidaarisia baltteja ja etenkin virolaisia kohtaan, Soini sanoi.
Päivi Räsänen (kd.) uskoi, että kriisi Baltiassa kiihdyttäisi keskustelua Suomen Nato-jäsenyydestä.
Tilaisuudessa puheenvuoron ennen poistumistaan käyttänyt keskustan Olli Rehn yhtyi puoluejohtajien näkemykseen: Baltian maat ja Nato puolustavat ensin, Suomi ja muu EU toiseksi.
Ratkaisevasti ja pysyvästi
Eurooppalainen Suomi -järjestö kysyi puolueilta, mitä vaikutuksia Ukrainan sodalla on ollut Suomen turvallisuusympäristöön. Kysely paljasti eroja puolueiden välillä.
Kokoomus, perussuomalaiset, vihreät ja RKP arvioivat, että ympäristö on muuttunut ”ratkaisevasti ja pysyvästi”. Kaikki neljä puoluetta olivat asiaa koskevasta väittämästä ”täysin samaa mieltä”.
Lievemmän kannan ottivat kristilliset ja keskusta. Ne ovat väitteestä ”jokseenkin samaa mieltä”.
SDP ja vasemmistoliitto sen sijaan arvioivat, että Suomen turvallisuusympäristö ei ole muuttunut.
Arhinmäki kiinnitti huomiota termeihin ”ratkaisevasti” ja ”pysyvästi”. Hänen mielestään Venäjän toimet Ukrainassa edustavat väliaikaista häiriötä turvallisuustilanteessa.
– Venäjä ei ole pysyvästi muuttanut turvallisuusympäristöä, Arhinmäki sanoi.
Stubb asettui päinvastaiselle kannalle.
– Meidän turvallisuusympäristömme on muuttunut ratkaisevasti ja pysyvästi. En ymmärrä noita kahta vastausta, Stubb sanoi viitaten SDP:n ja vasemmistoliiton epäileviin kantoihin.
Hänen mukaansa kylmän sodan aikakausi päättyi vuonna 2008, kun Venäjä ”alkoi toimia valtapolitiikan keinoin” Georgiassa.
– Valitettavasti me olemme sellaisessa tilanteessa, jossa haetaan pysyvää epävakautta, Stubb totesi.
Kyselyssä esitettiin samassa yhteydessä väite, että Suomen tulisi ensi vaalikaudella liittyä Natoon. Tätä vastustivat jyrkimmin vasemmistoliitto, vihreät ja SDP. Keskusta oli ”jokseenkin eri mieltä”.
Neutraalin kannan ottivat RKP, kristilliset ja perussuomalaiset. Kokoomus oli väitteestä jokseenkin samaa mieltä.
Paneelissa Stubb lisäsi, että mahdolliseen jäsenyyteen johtaa neljä askelmerkkiä: tuleva hallitus jättää Nato-oven auki, tehdään Nato-selvitys, Suomen koko poliittinen johto kannattaa jäsenyyttä, kansalaisten enemmistö kannattaa jäsenyyttä.
