Asumistukien määrän räjähdysmäinen kasvu on keskusteluttanut viime aikoina runsaasti. Tutkija Elina Ahola kirjoittaa Kelan blogissa, että vuoden 2015 alussa uudistunut asumistuen lainsäädäntö on selvästi yhteydessä asumistukikustannusten kasvuun.
Lakiuudistus ei näkynyt yhtäkkisenä kustannusten nousuna tammikuussa, vaan kustannukset kasvoivat edellisvuotta nopeammin tasaisesti vuoden 2015 aikana.
Tämä johtuu Aholan mukaan siitä, että siirtymäsäännösten mukaan tuensaajat siirtyivät vanhan lain piiristä asteittain nykyisen lain piiriin normaalien asumistuen tarkistusten myötä: asumistuen taso tarkistetaan vuoden välein, jos ruokakunnan elämäntilanteessa tai tulotasossa ei ole tapahtunut merkittävää muutosta sillä välin.
Uudistuksessa yleinen asumistuki yksinkertaistui ja asunnon pinta-alan ja valmistumisvuoden vaikutus asumistuen suuruuteen lakkasi. Asumistuen tasoa nostivat omavastuuosuuksien alentaminen ja hyväksyttävien enimmäisasumismenojen korotus.
Lisäksi vuoden 2015 syyskuussa tuli voimaan yleisen asumistuen ansiotulovähennys.
Ahola sanoo, että jos lakimuutosta ei olisi vuonna 2015 tehty, kustannukset olisivat 16–24 prosenttia nykyistä pienemmät.
Esimerkiksi nyt kesäkuussa asumistuen säännöllisten maksujen kustannukset olivat 87 miljoonaa euroa. Ilman lakimuutosta arvio kustannuksille olisi 66–73 miljoonaa euroa.
Viime vuonna Kela maksoi asumisen tukia (yleinen asumistuki, eläkkeensaajan asumistuki, opintotuen asumislisä ja sotilasavustuksen asumisavustus) yhteensä 1,7 miljardia euroa. Yleisen asumistuen kustannukset olivat yli puolet näistä kokonaiskustannuksista. Yleisen asumistuen kustannukset kasvoivat tukilajeista eniten vuoteen 2014 verrattuna, noin 24 prosenttia.
