Yli 40 järjestöä vetoaa Suomen hallitukseen maailman pakolaispäivänä tiistaina 20. kesäkuuta. Pakolaiskiintiötä on korotettava, järjestöt vaativat eduskunnassa järjestetyssä tilaisuudessa.
YK:n pakolaisjärjestö julkaisi maanantaina tuoreet pakolaistilastot, joiden mukaan viime vuoden lopussa pakenemaan joutuneiden ihmisten määrä kasvoi 65,6 miljoonaan. Yli puolet maailman pakolaisista on lapsia.
Järjestöt muistuttavat sisäministeri Paula Risikon (kok.) esittäneen keväällä, että nykyinen 750 ihmisen pakolaiskiintiö tulisi korottaa 1 050 henkilöön. Päätöstä ei kuitenkaan kehysriihessä saatu aikaan.
– On vaikea nähdä, mitkä olisivat ne argumentit, että kiintiötä ei nostettaisi. Olen toiveikas, että kun arvot nyt ovat nousseet poliittiseen keskusteluun, niin se osoitettaisiin konkreettisesti korottamalla kiintiötä, Saara-Sofia Siren (kok.) huomauttaa Amnesty Internationalin tiedotteessa.
Kuntavaalien alla yli 2 000 ehdokasta sitoutui vastaanottamaan pakolaisia kotikuntaansa. Nyt järjestöt vaativat samaa vastuunkantoa eduskunnalta.
Eduskunnan ihmisoikeusverkoston puheenjohtajan ja RKP:n kansanedustajan Eva Biaudet’n mukaan moni kunta on saanut turvapaikanhakijoista piristysruiskeen ja haluaisi vastaanottaa lisää pakolaisia.
– Turvapaikanhakijoiden määrän kasvun myötä kunnissa on nyt paljon osaamista kotouttamisesta ja vastaanottamisesta. Ei anneta sen osaamisen valua hukkaan. Kiintiötä on varaa korottaa, jopa moninkertaistaa, Eva Biaudet toteaa.
Suomi saa YK:n pakolaisjärjestöltä kiitosta pitkäjänteisestä työstä pakolaisten vastaanottamisessa.
– Suomi rahoittaa UNHCR:ssä nimenomaan vammaisia pakolaisia tukevaa työtä. Suomen pakolaiskiintiössä on varattu myös noin sata paikkaa kiireellisille tapauksille, jotka saattavat terveydentilansa vuoksi tarvita kiireellistä hoitoa tai heillä on vamma, jonka vuoksi elämä leireillä ei tule kyseeseen, UNHCR:n lakimies Thomas Bergman kertoo.
Bergmanin mukaan vauras maailma ei kuitenkaan kanna vastuutaan pakolaisten määrän kasvaessa. Myös UNHCR vetoaa Suomeen pakolaiskiintiön merkittäväksi korottamiseksi.
Viime vuonna 37 valtiota vastaanotti kiintiöpakolaisia, mikä oli neljä maata enemmän kuin vuotta aiemmin. Yli 120 000 pakolaista sijoitettiin turvalliseen maahan, mutta kiintiöpaikkoja tarvitaan UNHCR:n arvion mukaan kymmenen kertaa enemmän.
Eduskunnan ihmisoikeusverkosto järjesti yhdessä yli 40 pakolaiskiintiön korottamista vaativan järjestön kanssa keskustelutilaisuuden Pikkuparlamentissa tiistaina.
Tilaisuudessa pakolaiskiintiöstä keskustelivat Bergmanin, Biaudet’n ja Sirénin lisäksi Mikko Aarnio (Amnesty), Paavo Arhinmäki (vas), Bahar Mozaffari (vuoden pakolaisnainen 2017), Hannele Rautamäki (SPR:n vapaaehtoinen), Nasima Razmyar (Helsingin apulaispormestari) ja Ville Tavio (ps).
