Metropoliitta Ambrosiuksen mielestä nykyistä kapitalistista markkinatalousjärjestelmää syyllistetään turhaan.
Helsingin ortodoksihiippakunnan piispa Ambrosius oli mukana luterilaisen arkkipiispan Kari Mäkisen ja katolisen kirkon piispan Teemu Sipon kanssa tammikuussa pohtimassa eettistä markkinataloutta valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen (sd.) kutsusta ministeriön järjestämässä seminaaritilaisuudessa.
Ambrosiuksen mukaan ilmapiiri oli tilaisuudessa avoin, mutta:
– Jutta Urpilainen sanoi, että länsimainen talousjärjestelmä on rikki. Minä sanoin, että olen ministerin kanssa ihan eri mieltä. Minun mielestäni tämä ei ole millään tavalla rikki. Markkinatalous toimii mielestäni varsin hyvin verrattuna muihin järjestelmiin, mitä historiassa on kokeiltu.
Ambrosius myöntää, että toki jokaisessa järjestelmässä on ”aina hiottavaa”, mutta kyse on eri asiasta.
Raha helppo demonisoida
Marraskuussa 2012 Ambrosius pohti Euroopan talouskriisiä ja kirjoitti seurakunnan Ortodoksiviestissä näin:
”On helppo syyllistää taloudelliset toimijat, syyttää ykskantaan koko markkinatalousjärjestelmää ja nähdä raha demonisessa valossa: epäjumalana, ruumiillistuneena pahana, josta on tullut itseisarvo ja palvonnan kohde. Raha on kuitenkin itsessään neutraali vaihdon väline. Sen käyttö ratkaisee sen arvon. Yhtä oleellista kuin huolehtia yhteiskunnan kaikkein pienimmistä ja heikoimmista, on pitää huolta siitä, että yritysmaailma ja pankit säilyvät toimintakykyisinä”.
Metropoliitta Ambrosius on itsekin tekemisissä yritysmaailman ja rahan kanssa. Neljä vuotta sitten hän oli vielä mukana pörssiyritys Tulikivi Oyj:n hallituksessa. Hän toimii edelleen puheenjohtajana kansalaisten pankki- ja vakuutusneuvontaa harjoittavassa FINE:ssä.
– Keskustelu talouselämästä ja markkinataloudesta on hyvin paljon ihan naiivia rahavallan kritiikkiä. Jokainen meistä tarvitsee rahaa, Ambrosius huomauttaa.
Siunausta talousvaikuttajillekin
Ambrosius harmittelee, ettei Urpilaisen seminaarikeskusteluissa päästy syvällisemmin pohdiskelemaan rahan ja markkinatalousjärjestelmän arvoa. Hyvät puolet jäivät varjoon.
– On hyvä, että kirkonmiehet siellä puolustivat jokaisen ihmisen ainutkertaista arvoa, ihmisyyttä. Mutta kyllä me olisimme voineet toivottaa siunausta myös niille, jotka talouselämän vaikuttajina tai yrittäjinä kantavat vastuuta, koska se on myös tärkeä tehtävä, Ambrosius pohdiskelee.
Kirkon tehtävä ei köyhänavussa
Mitä tulee ministeri Urpilaisen markkinatalousseminaariin, koitteko olevanne siellä jonkinlainen toisinajattelija?
Metropoliitta Ambrosius miettii pitkään ja vastaa sitten:
– Kyllä minä koin.
Metropoliitta katsoo, ettei kirkon ydintehtävä ole toimia yhteiskunnan poliittisella eikä taloudellisella puolella:
– Me emme voi kristillisestä uskosta käsin vetää mitään yksiselitteisiä ratkaisuja yhteiskunnallisiin, poliittisiin tai taloudellisiin kysymyksiin.
Vaikka kirkko monella tavalla puolustaa ihmisarvoa, köyhiä ja sorrettuja, hänestä sen tehtävä ei ole esimerkiksi ”köyhän avusta huolehtiminen”.
– Kun kunta ja seurakunta erotettiin 1860-luvulla toisistaan, sen jälkeenhän kirkko vapautui pitkälti köyhän hoidosta hengelliseen ydintehtäväänsä.
Perusturvan taso riittävä
Suomessa puhutaan tämän tästä tuloerojen kasvusta ja yhteiskunnan eriarvoistumisesta.
Onko perusturvan taso Suomessa riittävä?
– Mielestäni se on pääsääntöisesti riittävä, mutta tietysti on yksittäisiä väliinputoajia.
Passivoiko sosiaaliturva? Tunnistatteko tämän ongelman?
– Kyllä tunnistan. On yllättävää ja melkoisen hämmentävää ollut huomata, ettei tätä ongelmaa ole pystytty poistamaan, vaikka siitä on niin paljon puhuttu.
Veroja ei tarvitse rakastaa
Paraikaa poliitikot pohtivat valtiontalouden sopeuttamistoimia. Kirkonmies ei lähde tässäkään ohjeistamaan, pitäisikö painopiste olla leikkauksissa vai verojen korotuksissa.
Veroihin hän suhtautuu kuitenkin hyvin käytännönläheisesti.
– Muistan, kun ministeri Kaisa Raatikainen (sd.) aikoinaan sanoi, että veroja pitää rakastaa. Minusta veroja ei tarvitse rakastaa, mutta niitä pitää maksaa. Se on yhteiskunnan asia päättää veroista, ei minusta kirkolla siihen ole mitään erityistä viisautta.
Entä sitten kiistelty lastensairaalahanke?
– Se on tietysti yksittäinen hanke, mutta en pidä ollenkaan huonona jos ihmisille tarjotaan mahdollisuus hyvään fiilikseen henkilökohtaisen lahjoittamisen ja hyväntekemisen kautta. Se on kuitenkin aika persoonatonta hyväntekemistä se verojen maksaminen.
Metropoliitta Ambrosius katsoo, ettei Suomessa ole oikein vielä opittu ”tällaista hyväntekemisen ja lahjoittamisen kulttuuria”.
– Me teemme hyvää lähinnä verojen maksamisen kautta.
Raha ei ratkaise ongelmia
Markkinatalousjärjestelmää puolustava ortodoksipiispa harmittelee kuitenkin sitä, että julkinen keskustelu pyörii aivan liiaksi rahan ympärillä.
– Länsimaisessa yhteiskunnassa ihmisten ongelmat ovat paljolti toisaalla. Kyse on siitä, kokevatko he löytäneensä elämän tarkoituksen, onko ympärillä läheisiä, joilta saada rakkautta ja huolenpitoa, onko ihmisillä mahdollisuus jakamiseen nimenomaan henkisellä puolella. Nämä ovat niitä isoja haasteita, metropoliitta painottaa.
Vaikka metropoliitta Ambrosius kannattaa kapitalistista markkinatalousjärjestelmää, samaan aikaan ekologisuus, kohtuullisuus ja kultainen keskitie ovat hänelle tärkeitä arvoja.
Hän kehottaa itse kutakin pohtimaan, voisiko omaa elämäntyyliään yksinkertaistaa.
