Yksityisen sektorin luottamusmiesten työpaikoista yli 70 prosenttia ja julkisella sektorilla yli 60 prosenttia on sellaisia, joista on kahden viime vuoden aikana vähennetty työntekijöitä.
Yksityisellä sektorilla henkilöstövähennysten pääasiallinen syy ovat olleet tuotannollistaloudelliset irtisanomiset (yli 80 %). Julkisella sektorilla käytetään ns. luonnollista poistumaa eli eläkkeelle lähteiden tilalle ei palkata uusia (yli 80 %) eikä määräaikaisuuksia uusita (yli 70 %).
Yrityksissä irtisanomiset ja lomautukset vievätkin suurimman osan luottamusmiesten ajankäytöstä.
– Vaikka irtisanomisuutisia tulee viikoittain, olimme yllättyneitä näin hurjista luvuista. Henkilöstövähennyksistä on tullut muutokseen varautumisen automaatti ja tuotannollistaloudellisista irtisanomisista todella helppoa. Käytäntö on, että mitään muita keinoja ei edes yritetä hakea, sanoo johtaja Maria Löfgren.
Luottamusmiesten tiedonsaanti surkealla tolalla
Luottamusmiehet eivät ole riittävästi selvillä työnantajan taloudellisesta tilanteesta ja kehitysnäkymistä. Yksityisellä sektorilla tiedonsaanti on säännöllistä noin 60:llä ja julkisella 70 prosentilla luottamusmiehiä, vaikka laki velvoittaa työnantajaa antamaan nämä tiedot vähintään kaksi kertaa vuodessa.
– Pääasiallisesti mitään tietoa ei saa, ellei osaa kysyä ja pyytää. Kaikki porsaanreiät, jotka mahdollistavat tiedon pimittämisen, käytetään. Työnantaja ei ymmärrä, että jos tietäisin enemmän, voisin jakaa oikeaa tietoa ja olla suureksi avuksi myös työnantajalle, kertovat kyselyyn vastanneet luottamusmiehet.
Puheenjohtaja Sture Fjäder (kok.) muistuttaa, että tieto kehitysnäkymistä helpottaisi olennaisesti muutosten ennakointia ja jopa varautumista erilaisiin henkilöstöjärjestelyihin.
– Suomeen haikaillaan paikallista sopimista, luottamusta ja joustoa. Yksinkertaisimmillaan nämä toteutuvat luottamusmiesten asemaa ja tiedonsaantioikeutta sekä henkilöstön osallistumisoikeuksia parantamalla, Fjäder viestittää tulevalle hallitukselle.
Voimassa oleva henkilöstö- ja koulutussuunnitelma on vain noin joka toisessa työpaikassa (58 %). Luottamusmiehet ovat päässeet osallistumaan suunnitelmien laadintaan liian vähän tai ei lainkaan alle puolella työpaikoista (yksityinen 49 %, julkinen 41 %), joissa ylipäätään on luottamusmies.
Akava esittää, että varsinaisten yt-neuvottelujen määräaikoja pidennetään niiden työnantajien osalta, jotka ovat laiminlyöneet henkilöstö- ja koulutussuunnitelmien laatimisen.
– Irtisanominen on liiketoiminnaltaan voitollisille yrityksille aivan liian helppoa. Tarvitsemme ryhtiliikkeen sekä viestin siitä, että tässä maassa kunnioitetaan oikeudenmukaisuutta. On syytä rajoittaa tuotannollisia irtisanomisperusteita ja siirtää painotusta taloudellisiin perusteisiin. Lisäksi työnantajan vastuuta muutosturvan rahoituksesta on lisättävä, kun irtisanominen tapahtuu liiketoiminnan voitollisuudesta huolimatta, Fjäder sanoo.
