Yalen ja Harvardin yliopistoilla bisnesetiikasta luennoiva liikemies Vikram Mansharamani kirjoittaa nettisaitillaan, miten hän nuorena analyytikkona Wall Streetillä 1990-luvulla oppi kiireelliseltä näyttämisen arvon. Kiireisiä ihmisiä pidetään tuottavampina, kunnianhimoisempina, ahkerampina.
Mansharamani kertoo Esko Ahon, Suomen pääministerin 1991-95, vierailleen hänen Yalen luennollaan viime vuonna.
– Luokkahuoneen keskustelussa hän muisteli, miten sai kello kaksi yöllä ykkösavustajaltaan puhelinsoiton, jonka mukaan ”Moskovassa ammutaan”. Avustaja pelkäsi vallankaappauksen olevan käynnissä, ja Suomen tulisi valmistua pakolaisvirtaan, ehkä sotilasloikkareihin, ja epävarmuteen yli 1 300 kilometrin Venäjän-maarajallaa.
Esko Ahon kerrotaan kysyneen opiskelijoilta, mitä he olisivat tehneet.
Kaikki olivat yhtä mieltä, että tuli koota sotilasjohtajat yhteen ja alkaa suunnitella. Jotkut ehdottivat soittamista Moskovaan ja tuen ilmaisua. Monia muita ideoita todennäköiseen kaaokseen valmistautumisesta nousi esiin.
– Kuunneltuaan huolellisesti jokaista ehdotusta, Esko kertoi mitä hän todella teki. ’Suljin puhelimen ja jatkoin unia’.
Mansharamani kertoo Suomen ex-pääministerin selittäneen, että hän tiesi, että aamulla piti olla levännyt ja virkeä, koska edessä oli valtava paine. Jos tapaus tulisi yhä kiireellisemmäksi, avustajat soittaisivat uudelleen, ja pysymällä valveilla hän pelkäsi toimivansa tarpeettomalla tavalla.
– Joten hän ei tehnyt mitään. Aamulla tilanne oli muuttunut vähemmän kiireelliseksi ja hän pystyi suunnittelemaan eri skenaarioita.
Vikram Mansharamani kirjoittaa neuvon ”toimimattomuuden teosta” uponneen moniin bisnesopiskelijoihin.
– Kuten Warren Buffett on todennut: jatkuvasti paras päätös on olla tekemättä mitään.