Nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa Venäjän kansallisen turvallisuuden kannalta keskeisimpien haasteita ovat talouskasvu, valtion rakenteet ja puolustus, selviää valtioneuvoston kanslian Venäjän turvallisuuspolitiikka – tutkimus Suomessa ja kehitystrendit –raportista.
Näitä päämääriä tukevat raportin mukaan sisäisen turvallisuuden tavoitteet sekä poliittinen vakaus, jolla tavoitellaan vahvaa hallinnollista johtajuutta.
– Kansallisesta turvallisuudesta on tullut Venäjän yhteiskuntapolitiikan laadinnan ja toimeenpanon kehys, ja hallinnon johtamisessa vahvan keskushallinnon ylläpitäminen on tärkeää, raportissa todetaan.
Raportin mukaan talouden kehittämisen päämääränä on suunnittelun tehostaminen ja korkean teknologian puolustustalous, joka parhaassa tapauksessa toimisi moottorina taloudelliselle kehitykselle ja kasvulle sekä tukisi myös muita yhteiskuntapolitiikan päämääriä.
– Vaikka turvallisuushallinnon rahoitus on selvästi kasvanut ja Venäjä jatkaa viranomaisjärjestelmiensä kehittämistä, keskeisin Venäjän sisäisen turvallisuuden painopiste on edelleen sosiaalipolitiikka.
– Venäjä joutuu lyhyellä tähtäimellä valitsemaan hyvinvointivaltion velvoitteiden ja puolustusteollisuuden kehittämisen välillä, eikä puolustusteollisuudelta odotettu elvyttävä vaikutus näy heti. Nykyinen talouden monipuolistamistoiminta on aikaa vievää ja Venäjän talouskehitys on edelleen hyvin riippuvainen fossiilisten energialähteiden ylituotannosta.
Moninapainen maailmanjärjestelmä
Raportti korostaa Venäjän ulkopolitiikan noudattelevan lähinnä realistista suuntausta, jossa Venäjän turvallisuusajattelussa ulkopolitiikka nähdään konkreettisina aikaan ja paikkaan sidottuina strategisina ja taktisina valintoina.
– Ulkopoliittisesti Venäjän tavoitteena on ollut luoda moninapainen maailmanjärjestelmä, jossa se on yksi keskeinen suurvalta. Nykyisessä ulkopolitiikassaan Venäjä vastustaa atlantismia ja Yhdysvaltojen määräävää sotilaallista, taloudellista ja kulttuurillista asemaa. Vastapainoa Yhdysvaltojen vaikutusvallalle haetaan BRICS -maista ja varsinkin Kiinasta.
Ulkopoliittiset ristiriidat lännen ja viimeksi EU:n kanssa ovat erityisesti Krimin niemimaan Venäjään liittämisen jälkeen johtaneet dialogin katkeamiseen ja taloussotaa muistuttavaan tilanteeseen. Venäjä haastaa kansainvälisen yhteisön oikeudellisen näkemyksen siitä, että Krimin niemimaan liittäminen oli laiton.
– Venäjän suhde kansainvälisiin oikeudellisiin normeihin ja instituutioihin on muuttunut siten, että itsemääräämisoikeuden periaatetta on alettu käyttää laajemmin lainsäädännön laatimisessa ja soveltamisessa.
– Ulkopoliittisesti Venäjän tavoitteena on saada aitoa tunnustusta tai de facto hyväksyntä vallitsevalle tulkinnalleen itsemääräämisoikeudesta. Tässä Venäjän keskeinen vertailukohde on Yhdysvallat.
Raportin mukaan Venäjän sotilaallisen ja taloudellisen kapasiteetin sekä sen turvallisuusajattelun muutokset ovat heijastuneet myös pohjoisen Euroopan vakauteen. Kriisi vaikuttaa selvästi Suomen taloudelliseen tilanteeseen.
– Ukrainan kriisin vaikutuksia on nähtävissä Venäjän ulkopolitiikassa ja jännityksen lisääntymisessä Itämeren alueella. Samaan aikaan kriisi on kasvattanut Kiina-suhteiden merkitystä Venäjälle.
Raportin mukaan Suomen valinnoissa on huomioitava Venäjän pitkän aikavälin tavoitteiden toimeenpano. Valintoja ei kannata tehdä vain nykytilannetta koskevien näkemysten perusteella.
– Raportissa suositellaan olemaan valmistautunut erilaisiin vaihtoehtoisiin kehityskulkuihin Venäjällä ja olemaan omassa toiminnassa joustava ja nopea. Etupiiritaisteluiden ja nollasummapelin ulkopuolella yhteistyötä suositellaan kehittämään globaaleissa turvallisuushaasteissa, kuten ilmastonmuutoksen torjunnassa.
