– Kyllä lähtökohta on se, että Venäjä on kyberkyvykkyyksiltään yksi maailman kyvykkäimpiä valtioita Yhdysvaltain, Kiinan, Israelin ja Britannian joukossa, Intel Securityn kyberturvallisuusjohtaja, sotatieteiden tohtori Jarno Limnéll sanoo Verkkouutisille.
Limnéllin mukaan tästä kertovat myös kyberulottuvuudelle annettu painoarvo Venäjän sotilaallisissa doktriineissa ja kybertoimintaan budjetoidut suuret määrärahat.
Viime viikkoina Ukrainan hallinnon ja kansallisen uutistoimiston tietoverkkoihin on tehty useita hyökkäyksiä samaan aikaan, kun kriisi sekä Ukrainassa että Krimillä jatkuu. Kyse on ollut palvelunestohyökkäyksistä. Julkisuudessa on arvioitu, että hyökkäysten takana olisi Venäjä.
– Venäläinen ajattelu eroaa länsimaisesta. Lännessä kyberkykyjä pidetään edelleen usein erillisinä muista sotilaallisista kyvyistä ja muusta sotilaallisesta toiminnasta.
Limnéllin mukaan Venäjällä on parempi ote kokonaisvaltaiseen näkemykseen. Venäläiset näkevät kyberkyvykkyyden osana isoa kuvaa yhtenä sodankäynnin ulottuvuutena.
– Tietyn kohteen haltuun ottamisessa mietitään, miten se voidaan tehdä maa-, meri- ja ilmavoimien kautta. Samalla mietitään, miten voidaan hyödyntää kyberulottuvuutta ikään kuin yhtenä työkaluna vaikuttamisen työkalupakissa.
Limnéll korostaa, että eri valtioiden kyberkykyjen selvittäminen on kuitenkin haasteellista. Hän laskee kyberkykyihin puolustus-, tiedustelu- ja hyökkäyskyvyn.
– Fyysisessä maailmassa voidaan todeta varsin konkreettisesti, kuinka monta hävittäjää, panssarivaunua tai koulutettua sotilasta jollakin valtiolla on. Näiden pohjalta voidaan tehdä arvioita, mikä sen materiaalinen kyvykkyys on.
– Kybermaailmassa tärkein ase on osaava yksilö. On hankala arvioida, minkälaisen kyvykkyyden nämä yksilöt luovat valtiolle. Kyberkykyjä on vaikea havaita silmällä. Ei näitä kykyjä ainakaan vielä esitellä sotilasparaateissa.
Limnéllin mukaan tämä luo maailmaan epävarmuuden tilan, koska muiden valtioiden kykyjä ei tiedetä.
