Kun Venäjältä alkoi tulla Suomeen turvapaikanhakijoita Lapin rajanylityspaikkojen kautta, syyttävät sormet osoittivat europarlamentaarikko Paavo Väyrysen mukaan presidentti Vladimir Putiniin.
Väyrysen mukaan todisteena esitettiin tietoja, joiden mukaan Venäjän turvallisuuspalvelu FSB:n edustajat olivat olleet järjestelemässä turvapaikanhakijoiden tuloa Suomeen.
– Suomen hallituskaan ei ole hoitanut asiaa tyylikkäästi. Ongelmaan olisi pitänyt hakea ratkaisua ilman julkisuutta viranomaisten välisten keskustelujen kautta sen sijaan, että julkisuudessa ryhdyttiin vaatimaan Venäjältä selitystä tapahtuneeseen, Väyrynen kirjoittaa blogissaan.
Väyrysen mukaan viime vuosikymmeninä raja on pitänyt, sillä Venäjän rajaviranomaiset eivät ole päästäneet Suomen puolelle henkilöitä, joilla ei ole ollut voimassa olevaa viisumia.
– Tästä on ollut yksi poikkeus. Ylen Areenassa on esitetty vuonna 1991 tehtyä dokumenttiohjelmaa, jossa kerrottiin Somaliasta Suomeen tulleista turvapaikanhakijoista. Silloin Neuvostoliitto oli hajoamisen partaalla. Sekasorron keskellä rajakin alkoi vuotaa. Neuvottelujen avulla järjestys voitiin palauttaa.
Väyrynen pohtii, voisiko nyt olla kysymys samankaltaisesta ongelmasta.
– Onko kenties kysymys siitä, että korruptoituneet virkamiehet ovat järjestelleet turvapaikanhakijoiden pääsyn Suomeen? Heitähän siellä länsimaisen käsityksen mukaan on runsaasti.
Väyrysen mukaan Suomessa syntyneessä keskustelussa Venäjää ja presidentti Putinia henkilökohtaisesti on syytetty pakolaisten käyttämisestä poliittisen aseena.
Hänen mukaansa Suomessa käyty ja ulkomaillekin levinnyt keskustelu on jättänyt Venäjälle kaksi huonoa vaihtoehtoa.
Väyrynen katsoo, että Venäjä voisi myöntää käyttäneensä pakolaisia poliittisena aseena ja palauttaa neuvottelujen kautta järjestyksen rajalle.
– Tällöin Suomelta kysyttäisiin, minkä hinnan olemme maksaneet. Toinen vaihtoehto saattaisi olla, että Venäjän hallitus myöntäisi, ettei se pysty pitämään järjestystä maan ulkorajoilla ja että jopa maan turvallisuuspalvelu saattaa olla korruptoitunut eikä noudata ylimmän valtiojohdon tahtoa.
– Ehkä ratkaisuksi löytyy se, että olemassa oleva sopimus todetaan tulkinnanvaraiseksi ja neuvotellaan siihen tarkennuksia.
