Yrittäjähenkinen opettaja, joka saa laiskankin syttymään – "tekemisen oltava lähellä työelämää"

Ohjaaja Jari Välkkynen ihmetteli kymmenen vuotta sitten amislaisten meininkiä maalaushallissa. Sitten hän päätti tehdä kaikki toisin.

  • LKS 20150206 - Omaehtoista opiskelua Laurea-ammattikorkeakoulussa. LEHTIKUVA Patricia Gabriel-Robez

    Tavastian ammattioppilaitoksen pintakäsittelylinjalla opetus tapahtuu verkossa.

    ()

Ohjaaja Jari Välkkynen istuu Hämeenlinnassa sijaitsevan Ammattiopisto Tavastian pintakäsittelyhallin yläkertaan rakennetussa luokassa ja katselee alas ikkunasta hallin puolelle. Parikymmentä Pintakillan opiskelijaa työskentelee keskittyneesti projekteissaan.

Oranssipaitaiset ohjaajat kuljeskelevat pitkin hallia ja pysähtyvät neuvomaan, jos he huomaavat jonkun kaipaavan opastusta. Aikuisopiskelijat ja nuoret häärivät samassa hallissa.

Välkkynen ei ole mikään tavanomainen ammattikoulun opettaja. Hän käyttääkin itsestään mieluimmin sanaa ohjaaja. Yrittäjäidentiteettikään ei ole karissut vuosien varrella miehestä pois, vaikka kuluneet kymmenen vuotta ovatkin vierähtäneet opettajan hommissa.

– Ajattelen usein, että tämä halli on yritys, me opettajat olemme yrittäjiä ja opiskelijat ovat yrityksessä osakkaana, Välkkynen tiivistää yhden Pintakillan toiminta-ajatuksesta.

Tässä hallissa töitä tehdään tosissaan. Oikea työelämä ei ole vain jossain koulun ovien ulkopuolella.

Oppimateriaalit pilveen, luennot minimiin

Vielä kymmenen vuotta sitten Tavastian ammattioppilaitoksen pintakäsittelylinja oli kuin mikä tahansa stereotypinen amislinja. Oli keskeyttämisiä, epätoivoisen tuntuisia tapauksia, nurkassa nyhjöttäviä tyyppejä ja "me ollaan täällä vain kun on pakko" -mentaliteettia.

Välkkynen katseli hallissa hengaavaa nuorisoa ja ajatteli, että eihän tämä tällaista voi olla. Mistä yritykset saavat ammattitaitoista väkeä, jos eivät ammattioppilaitoksista.

Ensimmäisenä Välkkynen pani remonttiin työtilat koulun johdon valtuuttamana ja osin opetushallituksen rahoittamana. Vanhanaikaiset opetusvälineet ja paremmat päivänsä nähnyt maalaushuone päivitettiin kertaheitolla sellaisiksi, joita työntekijöitä palkkaavissa yrityksissä oikeasti käytetään.

Sitten romukoppaan heitettiin vanhat opetustavat. Ajatus perinteisen kisälli-oppipoika-toiminnan elvyttämisestä kyti Välkkysen takaraivossa. Kun samanhenkisiä opettajia löytyi muualtakin Suomesta, tapahtumat saivat vauhtia ja syntyi Kiltakoulut-toimintamalli, johon Tavastian Pintakiltakin kuuluu.

Seuraavaksi opetus siirrettiin luentosaleista pilveen. Oppimateriaalit muuttuivat sähköisiksi, luokassa istumisen sijaan oppiminen tapahtuu interaktiivisesti verkossa, kynät korvautuivat tableteilla ja älypuhelimilla ja vihko blogeilla.

Myös opetuksen sisältöjä myllättiin. Välkkysen oppitunneilla opiskellaan kerran viikossa muun muassa ammattietiikkaa, vaikkei se virallisiin opetussuunnitelmiin kuulukaan. Vuonna 2013 Opetushallitus nimesi Välkkysen vuoden pedagogiseksi kehittäjäksi.

Olennaista Pintakillan mallissa on toiminnallisuus, tiimihengen luominen ja riittävän haastava toiminta. Tästä käy esimerkiksi työn alla oleva Mustang, jota kunnostetaan näyttelykuntoon oppilastyönä.

"Asenteen oltava kohdallaan"

Todellinen haaste on kuitenkin niissä opetushallin ovesta sisään ajettavissa tuikitavallissa nissaneissa tai volkkareissa, joiden puskurin maalipinta on vaurioitunut tolppaan peruuttamisesta tai ovi on kolhiintunut parkkihallissa. Oikea asiakas odottaa oppilastöitäkin teettäessään, että hän saa hyvää ja laadukasta palvelua.

Pian ollaankin taas Välkkysen mukavuusalueella, sillä sana yritteliäisyys saa miehen syttymään. Saman kipinän hän haluaa sytyttää myös kouluun tulevissa nuorissa.

– Ajatukseni on, että tekemisen täällä koulussa pitää olla mahdollisimman lähellä oikeaa työelämää. Asenne täytyy olla kohdallaan, ja se näkyy yritteliäisyytenä.

Välkkysen tiimin uusin innovaatio on satelliittikoulut, jossa oppiminen on viety yrityksiin. Ajatus on, että oppilas ja opettaja menevät ensin yhdessä satelliittikouluna toimivaan yritykseen, opettaja auttaa oppilaan muutaman päivän ajan oikeassa ympäristössä alkuun ja sen jälkeen ohjaus siirtyy yrityksen vastuulle. Satelliittikouluja verkostossa on jo useita.

Hämeessä on ymmärretty, että koulu on elämää varten. Jari Välkkysen mukaan koulun paras tuote on oppiva oppilas. Eikä nuori opi, jos hänellä ei ole koulussa hyvä olla.

Opettajalta Pintakillan tapainen opetustapa vaatii tavallista enemmän. Pelkällä virka-asenteella tuloksia ei saa aikaan, vaan mukaan tarvitaan selvästi ripaus luovaa hulluutta ja yrittäjämäistä otetta. Panostus kuitenkin palkitaan.

– Paras palkinto opettajalle on se, että kolmen vuoden opintojen jälkeen tuosta ovesta astuu ulos suoraselkäinen, ammattitaitoinen ja osaamisestaan ylpeä nuori mies tai nainen, Välkkynen sanoo.

Lue lisää Pintakillan toiminnasta perjantaina 29. tammikuuta ilmestyneestä Nykypäivästä.

Arvoisa kommentoija, kunnioitathan hyviä tapoja. Terävä kritiikki on sallittua. Henkilökohtaiset tai kansanryhmien solvaukset ja ihmisarvon loukkaukset poistamme. Voimasanojen käyttöä tai alatyyliä kohtaan meillä on nollatoleranssi. Emme voi myöskään julkaista ulkopuolisia linkkejä. Pysy asiassa.