Verkkouutiset

”Krimin valtaus klassinen esimerkki YK:n peruskirjan kieltämästä voimankäytöstä”

Ulkoasiainministeriön selvityksen mukaan Venäjän toteuttama Krimin valtaus ja Itä-Ukrainan vakauden horjuttaminen mahtuvat YK:n peruskirjan voimankäytön kiellon piiriin.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Krimin valtaus oli klassinen esimerkki YK:n peruskirjan kieltämästä voimankäytöstä, joka kohdistuu toisen valtion suvereenisuutta ja alueellista koskemattomuutta vastaan, todetaan ulkoasiainministeriön selvityksessä valtioiden aseellista voimakäyttöä koskevista kansainvälisistä oikeussäännöistä.

– Sen ohella Krimin valtaus rikkoi Venäjän muita sitoumuksia Ukrainan alueellisen koskemattomuuden kunnioittamisesta (Helsingin ETYK päätösasiakirja, Budapestin asiakirja, jonka nojalla Ukraina luopui ydinaseista),

Tuore selvitys perustuu ulkoasiainvaliokunnan pyyntöön. Ulkoministeriössä julkaistiin maanantaina asiaa käsittelevä kirja.

– On syytä huomata, että aluevaatimukset eivät muodosta voimankäytön oikeusperustetta edes silloin, kun kyse on siirtomaakaudella piirretyistä, usein keinotekoisista rajoista.

Venäjän aseellisia toimia Ukrainassa keväästä 2014 lähtien on usein kuvattu termillä ”hybridisota”. Termillä viitataan siihen, että perinteiseen voimankäyttöön on liittynyt epäkonventionaalisia keinoja kuten tunnuksettomia taistelijoita, taloudellista painostamista ja informaatiosodankäyntiä.

– Venäjän toteuttama Krimin niemimaan valtaus ja Itä-Ukrainan vakauden horjuttaminen mahtuvat kuitenkin selvästi YK:n peruskirjan 2. artiklan 4. kappaleen voimankäytön kiellon ja sen vakiintuneiden tulkintojen piiriin.

– Kyse ei ole toiminnasta, joka herättäisi voimankäytön kannalta uusia oikeudellisia kysymyksiä.

Krimin niemimaan valtaus toteutettiin voimaa käyttäen ja näyttäen, joskin melko verettömästi. Niemimaan valtaukseen ei Ukrainassa ollut varauduttu, ja siellä oli vain vähäisiä puolustusjoukkoja. Lehtitietojen mukaan valtaukseen osallistui jopa 15 000 venäläistä sotilasta, joilla ei kuitenkaan ollut kansallistunnuksia.

Venäjä kiisti ensin osuutensa tapahtuneeseen, mutta myönsi myöhemmin, että valtauksen olivat toteuttaneet Venäjän eliittijoukot. Krimillä järjestettiin Venäjän aseellisten joukkojen valvonnassa kansanäänestys, jonka ilmoitetun tuloksen nojalla Venäjä tunnusti ’Krimin tasavallan’ ja sopi sen kanssa alueen liittämisestä Venäjän Federaatioon.

– Hyvin perustein voidaan todeta myös, että Krimin valtauksessa oli kyseessä hyökkäysteko, jonka kaikkein vähiten kiistanalainen määritelmä kattaa alueen valtaamisen, miehittämisen (vaikka väliaikaisestikin) ja liittämisen toiseen valtioon. Sillä, että valtaukseen käytettiin tunnuksettomia taistelijoita, ei ole tässä yhteydessä merkitystä.

– Hyökkäysteon määritelmä, joka Kansainvälisen tuomioistuimen mukaan on tältä osin tapaoikeudellisesti sitova, koskee myös valtion lähettämien aseellisten ryhmien hyökkäystekoon rinnastettavaa toimintaa, minkä lisäksi Venäjä on jälkikäteen tunnustanut aluevaltauksen omaksi toimekseen.

Itäisen Ukrainan alueella on käyty vakavia taisteluita keväästä 2014 lähtien Ukrainan hallituksen ja separatistien kesken. Venäjän arvioidaan toimittaneen hallitusta vastustaville joukoille aseistusta, kalustoa ja sotatarvikkeita.

– Mitä Venäjän toimiin tulee, jo hallitusta vastustavien aseellisten ryhmien aseistaminen ja kouluttaminen rikkoo voimankäytön kieltoa. Osallistuminen taisteluihin separatistien rinnalla voisi täyttää myös hyökkäysteon tunnusmerkit.

– Ukrainan hallituksella on puolestaan oikeus – ja velvoitekin – pyrkiä pitämään yllä järjestystä alueellaan tarvittaessa voimakeinoin. Voimankäytön tulee kuitenkin aina olla suhteellista eikä se saa olla ylimitoitettua.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)