Teinit luottavat televisioon ja sanomalehtiin – blogit ja MV-lehti listan häntäpäässä

Yläkouluikäisten mukaan luotettavan tiedon merkitys verkossa kasvaa tulevaisuudessa, selviää tuoreesta tutkimuksesta.

  • LKS 20140106 / 20131217 - Suomalaisia sanomalehtiä, päivälehtiä sekä iltapäivälehtiä, lehtihyllyssä Helsingissä 17. joulukuuta 2013. LEHTIKUVA Martti Kainulainen

    Suomalaisia sanomalehtiä, päivälehtiä sekä iltapäivälehtiä, lehtihyllyssä Helsingissä.

    ()

Tiedon luotettavuus verkossa on yläkouluikäisten nuorten mielestä tärkeää, selviää Sanomalehtien Liiton TNS Gallupilta tilaamasta Mihin nuoret luottavat verkossa? -tutkimuksesta.

Yläkouluikäiset arvioivat lisäksi, että luotettavan tiedon merkitys verkossa kasvaa tulevaisuudessa.

13–15-vuotiaiden nuorten mielestä luotettavuuden kannalta on tärkeintä, että juttu on julkaistu sellaisen sivuston tai median sivulla, jota he pitävät luotettavana. Nuoret pitävät tärkeänä myös sitä, että jutusta käy selvästi ilmi, onko kyse faktasta vai mielipiteestä ja onko jutulla tarkoitus myydä jotakin.

Luotettavimpina medioina nuoret pitävät televisiokanavia ja painettuja sanomalehtiä. Seuraaviksi luotetuimpia ovat Google, sanomalehtien nettisivustot ja Wikipedia. Vähiten luottamusta nauttivat blogit, viihdeuutissivustot, keskustelupalstat sekä MV-lehden ja Magneettimedian kaltaiset sivustot.

Nuoret ovat tutkimuksen perusteella varsin tietoisia netin luotettavuusongelmista. Yli kolme neljästä kertoo törmäävänsä verkossa valheelliseen, virheelliseen tai epäselvään tietoon vähintään silloin tällöin. Nuoret törmäävät valheelliseen tai harhaanjohtavaan tietoon useimmin keskustelupalstoilla, sosiaalisessa mediassa sekä MV-lehden ja Magneettimedian kaltaisilla sivustoilla.

Aiempaa useammin epäluotettavaan tietoon verkossa törmää viidennes vastaajista. Perinteisissä medioissa valheellista tai harhaanjohtavaa tietoa kohdataan hyvin harvoin.

Tiedostavan ja kriittisen lukemisen taidot vahvistuvat tutkimuksen perusteella yläkoulun aikana. 15-vuotiaat kiinnittävät nuorempiaan enemmän huomiota siihen, millä sivustolla juttu on julkaistu ja miten luotettavasta mediasta on kysymys. 15-vuotiaat uskovat myös nuorempiaan vahvemmin, että luotettavan tiedon merkitys kasvaa tulevaisuudessa.

– Tutkimus osoittaa, että mediakasvatuksen näkökulmasta yläkoulu on kriittistä aikaa. On olennaista, että tässä ikävaiheessa nuoret oppivat lähdekriittisyyttä ja keinoja tunnistaa luotettava tieto, korostaa Sanomalehtien Liiton mediakasvatusasiantuntija Hanna Romppainen.

Some on myös uutiskanava

Tutkimuksessa kartoitettiin myös, mitä nuoret tekevät päivittäin verkossa ja mistä he seuraavat uutisia. Nuorten päivittäin eniten käyttämät mediat ovat YouTube ja sosiaalinen media (some). Näitä käyttää päivittäin neljä viidestä 13–15-vuotiaasta nuoresta.

Some on myös merkittävä uutisten lähde. 57 prosenttia yläkouluikäisistä seuraa uutisia somen kautta. Televisiosta ja iltapäivälehtien verkkosivuilta uutisia seuraa noin puolet, sanomalehtien nettisivuilta joka neljäs ja painetuista sanomalehdistä joka viides nuori. Sanomalehtien edelle nuorten käyttäminä uutismedioina nousevat YouTube ja Google.

– Todennäköisesti monien sosiaalisessa mediassa julkaistavien uutisten alkuperäinen lähde löytyy perinteisemmistä uutiskanavista, mutta loppukädessä enemmistö nuorista kokee seuraavansa uutisia sosiaalisen median sivustoilta, pohtii tutkimusjohtaja Marianne Lindholm TNS Gallupista.

Suosituimmat somepalvelut ovat tutkimuksen mukaan Youtube ja WhatsApp. Niitä käyttää yli 80 prosenttia yläkouluikäisistä. Yli puolet käyttää Instagramia ja vähän alle puolet Facebookia ja Snapchatia.

Tykkäyksiä somessa saavat ennen kaikkea hauskat ja viihdyttävät jutut. Tällaisia juttuja nuoret myös jakavat eniten.

Mihin nuoret luottavat verkossa? -tutkimus on osa Sanomalehtiviikkoa (1.–5.2.), jonka teema on tänä vuonna ”Onko tämä totta?”.

Tutkimuksen toteutti TNS Gallup Oy Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta. Tutkimus toteutettiin marras–joulukuussa 2015 TNS Gallup Forum -vastaajakannan avulla. Vastaajajoukko edustaa 13–15-vuotiaita suomalaisia sukupuolen, iän ja asuinpaikan mukaan. Tutkimukseen vastasi 554 nuorta.

Arvoisa kommentoija, kunnioitathan hyviä tapoja. Terävä kritiikki on sallittua. Henkilökohtaiset tai kansanryhmien solvaukset ja ihmisarvon loukkaukset poistamme. Voimasanojen käyttöä tai alatyyliä kohtaan meillä on nollatoleranssi. Emme voi myöskään julkaista ulkopuolisia linkkejä. Pysy asiassa.