– On selvää, ettei kyse ole ohimenevästä ilmiöstä. Tulemme kokemaan jatkossa yhä vakavampia hyökkäyksiä yhä useammin, ja ne tulevat varmasti myös heijastumaan vahvemmin Suomeen. Nyt olemme Suomessa kokeneet vain pieniä laineita, sanoo Aalto-yliopiston professori Jarno Limnéll Helsingin Sanomille.
Limnéll viittaa Petyaan ja toukokuussa harmia aiheuttaneeseen Wannacry-kiristysohjelmaan.
– Uskon, että näemme kiristysohjelmasta lähitulevaisuudessa uuden version, joka lähtee leviämään, toteaa F-Securen tietoturvaneuvonantaja Sean Sullivan HS:lle.
Euroopan poliisivirasto Europol tiedotti keskiviikkona, että Petyan maailmanlaajuista hyökkäystä ei vielä ole pysäytetty.
Viestintäviraston mukaan Petyan tartuntalähteeksi on varmistumassa M.E.Doc-niminen kirjanpito-ohjelmisto. Tartunta käyttää hyväkseen Microsoftin Windows-käyttöjärjestelmässä olevaa haavoittuvuutta. Microsoftin mukaan tartunta on havaittu yli 60 maassa.
Internetin tarjoaman anonymiteetin takia Petyan kaltaisten iskujen tekijöitä on vaikea saada kiinni.
– Ammattimaisemmat ryhmät eivät ole yleisesti tehneet niin suuria virheitä, että olisivat jääneet kiinni, Sullivan sanoo.
Jos iskun takana on valtiollinen taho, tekijöiden nappaaminen on Limnéllin mukaan entistä vaikeampaa.
– On myös nähtävissä kasvava trendi, jossa valtiot ulkoistavat erilaisia kyberhyökkäyksiään ja -toimintojaan ei-valtiollisille toimijoille, kuten rikollissyhmille tai ’isänmaallisille hakkeriryhmille’, Limnéll toteaa.
Limnéll ei usko, että Petyan taustalla on rahanhimo.
– Jäljet näyttävät johtavan vahvasti valtiolliseen tahoon. Hyökkäyksen tekijöillä on korkeatasoinen osaaminen, mutta toisaalta Bitcoin-lunnasmekanismi on toteutettu niin huonosti, että näyttää siltä, että hyökkääjiä ei ole raha kiinnostanut – tai se on haluttu saada näyttämään siltä.
Sullivan on eri mieltä hyökkäyksen tekijöistä. Hänen mukaansa valtiollisesta toimijasta ei ole ”mitään viittauksia”, vaan kaikki merkit osoittavat siihen suuntaan, että kiristysohjelman taustalla on ammattimainen rikollisryhmä.
