Suuri osa Suomessa asuvista venäjänkielisistä suhtautuu turvapaikanhakijoihin varauksellisesti.
– Suhtaudun ilmiöön negatiivisesti. Olen sitä mieltä, ettei tänne tulevilla ihmisillä ole tarpeellisia tietoja siitä, kuinka täällä eletään. He yrittävät tulla tänne omien perinteidensä ja tapojensa kanssa, ja tällä hetkellä se haittaa heidän sopeutumistaan, sanoo Helsingissä asuva Gleb Ulanov Yle Uutisille.
Itä-Suomen yliopiston tutkijan Olga Davydova-Minguet’n mukaan nuiva suhtautuminen ulkomaalaisiin on perua neuvostoajoilta.
– Varautunut ja kielteinenkin suhtautuminen maahanmuuttajiin ei ole uusi asia, joka kehittyy täällä Suomessa. Venäjänkieliset ihmiset, jotka ovat eri aikoina muuttaneet Neuvostoliitosta ja Venäjältä, tuovat mukanaan suhtautumismalleja edellisestä kotimaastaan, tutkija kertoo.
– Varsinkin Neuvostoliiton hajoamisen aikaan paljon tilaa saivat sellaiset puhetavat, jotka johtivat siihen, että tällä hetkellä Venäjällä yleinen ajattelutapa muunmaalaisista on erittäin jyrkkä.
Vaikka Suomen venäläiset ovat itsekin maahanmuuttajia, he eivät halua verrata itseään nyt Lähi-idästä saapuviin ihmisiin. Venäjänkielisten mukaan heillä ei ole ollut vastaavanlaisia sopeutumisongelmia.
Moni venäjänkielinen pelkää, että suomalaiset eivät erottele kunnolla aidosti suojelun tarpeessa olevia tulijoita ja suhtautuvat turvapaikanhakijoihin sinisilmäisesti.
Nuivaan suhtautumiseen vaikuttavat asiantuntijoiden mukaan myös Venäjän valtiolliset tv-kanavat. Venäjän valtamedia kertoo karulla tavalla Eurooppaan tulevista turvapaikanhakijoista.
Uutisoinnissa nostetaan esiin rikollisuus, kantaväestön vastustus ja turvapaikanhakijoihin liittyvät kulut. Uutisoinnin sävy on tutkijan mukaan tunteellinen ja usein jopa vahingoniloinen.
– Kun uutisoinnissa käytetään voimakkaita mielikuvia, niin ehdottomasti se muuttaa suhtautumista tavallaan vaivihkaa jo uutislähetyksissä. Uutisissa käytetään välillä valheellistakin tietoa, sanoo Davydova-Minguet.
Davydova-Minguet’n mukaan Venäjän mediassa kansan mielipidettä manipuloidaan käyttämällä usein neuvostoajoista tuttuja termejä ja retoriikkaa.
Venäjänkielisten keskuudesta löytyy kuitenkin myös niitä, jotka suhtautuvat pakolaisiin neutraalimmin.
– Ihmisten pitäisi tarkastella uudelleen omia periaatteitaan ja näkökulmiaan. Kannattaisi katsoa pintaa syvemmälle, eikä tuomita kaikkia yksittäisten tapausten perusteella, sanoo parisen vuotta sitten Helsinkiin muuttanut Anna Judina.
