– Villiruoka-sana ei ole vielä aivan tuttu kaikille suomalaisille, vaikka ihmiset arvioivatkin oikein, mitä se voi sisältää. Villiruoka on ihmisten mielestä vapaana suomalaisessa luonnossa kasvanutta ruokaa, joka on joko itse metsästä haettua tai muiden, yksityisten ihmisten poimimaa tai pyydystämää. Ulkomaisista metsistä poimittu tai omassa pihassa kasvatettu ei ole samalla tavalla villin tuntuista, sanoo ELO-säätiön hallituksen puheenjohtaja Heikki Antolainen.
ELO-säätiö määrittää villiruoan luonnosta saaduksi, luonnollisesti kasvaneeksi ruoaksi. Villiruokaa ovat muun muassa villiyrtit ja -vihannekset, marjat, sienet, kala ja riista.
Kun määritellään villiruoka suomalaisessa luonnossa vapaana kasvaneiksi kasvi- ja eläinkunnan tuotteiksi, 67 prosenttia suomalaisista kertoo kokevansa sen erittäin tai melko mieluisaksi. Lähi-, luomu- ja villiruoan mieluisuus on samaa luokkaa.
Käytetyin villiruokamme on marjat. Suomalaisista 59 prosenttia kertoo käyttävänsä metsästä poimittuja marjoja säännöllisesti, ja lisäksi 36 prosenttia joskus. Seuraavaksi käytetyimpiä ovat sienet, kalat ja kasvit, näitä noin kolmannes suomalaisista käyttää säännöllisesti. Riistaa käyttää säännöllisesti 10 prosenttia suomalaisista.
Lisätieto ohjaa villiruoan luo
Huolimatta runsaasta käytöstä villiruoan osuutta ruokavaliossa haluttaisiin lisätä. Yli kolmannes tutkimukseen vastanneista haluaisi käyttää enemmän suomalaisesta luonnosta koottuja marjoja, riistaa, kaloja, luonnonvaraisia kasveja ja sieniä. Marjat ovat joka suhteessa suosituimmat, sillä 59 prosenttia suomalaisista haluaisi lisätä niiden käyttöä.
Villiruokaan liitetään monia hyviä ominaisuuksia. Yli puolet suomalaisista on täysin tai melko samaa mieltä kaikista tutkimuksessa listatuista villiruoan vahvuuksista. Se on suomalaisten mielestä esimerkiksi puhdasta, terveellistä, hyvää ja edullista.
Villiruoan hankkimista pidetään tärkeänä perinteenä ja metsässä oleminen antaa hyvän syyn olla yhdessä perheen tai ystävien kanssa.
Kaikkein vahvimmin villiruokaan liitettävä piirre, ja tärkein syy lähteä sitä keräämään, on kuitenkin luonto sinänsä. Suomalaisista 82 prosenttia arvioi että luonto tekee hyvää, ja 72 suomalaisista on sitä mieltä, että villiruoka on maamme rikkaus.
Villiruokaan liitetään hyvin vähän negatiivisia asioita. Kun kysytään esteitä villiruoan hakemiselle, vastaan tulee ajan ja erityisesti tiedon puute. Suomalaisista 32 suomalaisista sanoo, ettei tunne lajeja ja 21 suomalaisista ei tiedä, mitä missäkin kasvaa tai miten pyydystetään.
ELO-säätiön ja maa- ja metsätalousministeriön teettämään villiruoka-aiheiseen tutkimukseen vastasi aikuista tuhat suomalaista. Aineisto kerättiin sähköisellä kyselyllä heinäkuussa.