Sunnuntaisuomalaisen teettämästä opiskelijakyselystä ja opetushallinnossa työskentelevän virkamiehen haastattelusta käy ilmi, että yliopisto-opintojen vaatimukset ovat laskeneet.
– Huijaaminen ei ole oikea sana, mutta kyse on opiskelijoiden järjestämisestä läpi tavalla tai toisella. Tunnelma on muuttunut viimeisten parin vuoden aikana, kommentoi opetushallinnon virkamies yliopistojen kiusausta päästää opiskelijat läpi tenteistä ja kursseista.
Ilmiö pohjautuu akateemisen maailman tulospaineisiin ja yliopistoille tutkinnoista myönnettäviin rahoihin. Valtio rahoittaa yliopistoja muun muassa suoritettujen opintopisteiden ja tutkintojen mukaan.
– Se on vaarallista. Korkeakoulut ovat lujilla, eikä niillä ei ole varaa olla kaunistelematta lukuja. Joko helpotetaan opintosuoritusten tuottamista tai irtisanotaan ihmisiä. On selkeää, ettei kukaan halua antaa fuduja kenellekään, vaan sen sijaan vaatimuksia helpotetaan, virkamies kertoo lehdelle.
Opiskelijat puolestaan kommentoivat kyselyssä yliopistojen maisteriopintojen tasoa vanhentuneilla kirjoilla, tenttien läpäisyllä lukematta, gradun tekemisellä 35 tunnissa, sormien läpi katsovilla tentaattoreilla ja sekavalla luennoinnilla.
Jyväskylän yliopiston humanistisen tiedekunnan tentaattorin mukaan kirjatentit voi läpäistä lukematta kirjaa.
– Kakkosen (arvoasteikko 1–5) saa helposti. Jos tentit haluaa läpäistä lusmuilemalla, ei tarvitse paljon muuta kuin lueskella sisällysluetteloa, nimettömänä pysyttelevä tentaattori kertoo.
Opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtaja Tapio Kosunen ei tunnista ilmiötä. Hänen mukaansa laki velvoittaa yliopistot arvioimaan koulutustaan ja tutkimustaan sekä niiden vaikuttavuutta.
– Arviointien tulokset kertovat päinvastaista. Yliopistot valvovat ja kehittävät aktiivisesti toimintansa laatua, hän toteaa.
Laatua valvovat myös yliopistoista riippumaton Korkeakoulujen arviointineuvosto ja ulkomaiset asiantuntijat.
Jyväskylän yliopiston rehtori Matti Manninen myöntää, että joissakin yksiköissä ja joidenkin opettajien kohdalla voi ilmetä halua korostaa nopeaa opiskelua ja korkeaa valmistuneiden määrää.
– Yksittäistapauksissa helpolla päästäminen saattaa korostua, mutta tämä ei ole missään nimessä johtava idea. Tiedeyhteisö pitää huolen siitä, ettei laadusta tingitä, Manninen sanoo.
